|
Keväällä ja kesällä Suomen
luonto näyttää useimpien mielestä parhaat puolensa.
Ilmoilla on merkitystä, ei yksinomaan lomailijoille, vaan myös
monille eläimille. Lämpimästä ja kosteasta Suomen
suvesta nauttivat etenkin monet hyönteiset. Runsassateiset keväät
ja kesät ovat ihanteellisia hyttysille, joiden toukat kehittyvät
sula- ja sadevesilampareissa. Toukat tarvitsevat tietyn ajan kehittyäkseen
aikuisiksi hyönteisiksi ja aika riippuu veden lämpötilasta.
Kuivina keväinä lampareiden vesi saattaa haihtua ennen kuin
toukat ovat aikuistuneet, jolloin kehittyvä hyttyspopulaatio jää
usein pieneksi.
Kiusalliset pistoreaktiot ovat ehkäpä hyttysten aiheuttamista
haitoista tunnetuimpia. Tutkimus on paljastanut näiden syyksi allergisen
reaktion hyönteisen erittämille sylkiproteiineille. Tuskin
kukaan Suomessa kesäänsä viettävä voi täysin
välttyä hyttysten, mäkärien tai paarmojen pistoilta,
joskus elämän varrella useita pistää ampiainenkin.
Lisäksi altistumme tahtomattamme hyönteispölylle niin
ulkona kuin sisätiloissakin. Jatkuva altistuminen hyönteisperäisille
valkuaisaineille voi synnyttää IgE-luokan vasta-aineita ja
allergisia reaktioita. Varovaisuutta noudattaen sekä sopivien karkoitteiden,
siedätyshoidon ja tarpeen mukaisen lääkityksen avulla
lähes kaikki hyönteisallergiasta kärsivät voivat
kuitenkin nauttia myös Suomen kesästä.
Kiusallisten pistoreaktioiden lisäksi monet vertaimevät niveljalkaiset
levittävät myös tauteja. Monet ihmisten ja selkärankaisten
eläinten väliset mikrobitartunnat, zoonoosit, tarvitsevat
siirtymiseensä vektorin, jossa taudin aiheuttajamikrobi ensin lisääntyy.
Tällaisia vektoreina toimivia niveljalkaisia ovat etenkin hyttyset
ja puutiaiset. Niveljalkaiseen päästyään mikrobi
(alkueläin, bakteeri, virus) kulkeutuu vektorin sylkirauhasiin.
Niveljalkaisen ottaessa uuden veriaterian, joka on usein välttämätön
sen suvunjatkamiselle, siirtyy mikrobi erittyvän syljen mukana
uuteen uhriinsa.
toisen palstan alkuun
|
|
Juuri erittyvä sylki, jonka mukana mikrobit
siirtyvät, toimii myös allergeenina ja saa aikaan ihoreaktiot,
jotka lähestulkoon aina seuraavat pistoa. Onpa jopa esitetty epäilyjä,
että jotkut mikrobit olisivat kehityksensä myötä
muokanneet onnistuneesti ihoreaktiota omaa selviytymistään
suosivaksi. Kotimaisia niveljalkaisten levittämiä tauteja
ovat hyttysten levittämä Pogostan tauti ja puutiaisen piston
kautta siirtyvä puutiaisenkefaliitti. Onneksi näistä
edellisen taudinkuva on useimmiten melko lievä, joskin nivelsäryt
voivat joskus vaivata jopa viikkoja, ja jälkimmäisen saaminen
on jokseenkin harvinaista. Paljon yleisempi on puutiaisista saatu bakteeritauti,
Lymen borrelioosi, johon voi sairastua kaikkialla Suomessa, missä
puutiaisia esiintyy.
Osa eläimistä ihmisiin siirtyvistä mikrobeista siirtyy
joko eläinperäisten eritteiden tai eläimen pureman kautta.
Pureman avulla siirtyvä rabies, vesikauhu, on taas toistaiseksi
pystytty hävittämään maastamme metsäeläinten
syöttirokotuskampanjan avulla. Rabieksen pitämiseksi maamme
rajojen ulkopuolella tarvitaan tosin jatkossakin aktiivisia toimia ja
tarkkaavaisuutta. Metsämyyrän eritteiden välityksellä
leviävä myyräkuume eli nephropathia epidemica on sen
sijaan hankalammin torjuttava. Tähän Puumala-viruksen aiheuttamaan
tautiin sairastuu vuosittain satoja suomalaisia. Verenvuotokuumeiden
ja arbovirusten tutkimustyö on Suomessa maailman huippua. Maailman
terveysjärjestö myönsi tästä huomionosoituksena
tänä vuonna Haartman-instituutin virologiselle osastolle WHO-referenssilaboratoriostatuksen.
Aika näyttää löydetäänkö maastamme
vielä uusia hantaviruksia muista yhä tutkimattomista jyrsijälajeista.
Kaikesta huolimatta selviytyminen Suomen kesästä terveenä
ei loppujen lopuksi ole kovinkaan hankalaa, kunhan vain muistaa varoa
liiallista auringon palvontaa. Ja mitä olisikaan kesä ilman
hyttysiä!
Henrikki Brummer-Korvenkontio, KTL
|
