Suomalaisten terveys - 6

Sarjan viidennessä osassa alkanut kansantautien tarkastelu jatkuu. Se perustuu vastikään ilmestyneeseen Suomalaisten terveys 1996 -teokseen.

Tartuntataudit

Hengitystieinfektiot ovat tärkeimpiä lyhytaikaisen sairastavuuden syitä. Ne aiheuttavat runsaasti poissaoloja sekä terveyspalvelujen käyttöä. Tuberkuloosi on huomattavasti vähentynyt, mutta uusia hoito-ongelmia aiheuttavat immuunikatopotilaiden tuberkuloosi-infektiot sekä lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit.

Vaikka suolistoinfektiot ja elintarvikeperäiset infektiot ovat harvinaistuneet, ne muodostavat edelleen merkittävän ongelman. Salmonellainfektiot ovat Pohjoismaissa melko harvinaisia, mutta Euroopan yhdentymiskehityksen seurauksena ne voivat yleistyä.

Kuppa ja tippuri ovat nopeasti vähentyneet, mutta tilalle ovat tulleet klamydia- ja herpesinfektiot. Suomessa HIV-infektiot ovat toistaiseksi olleet paljon harvinaisempia kuin useimmissa muissa maissa.

Sairaalainfektiot ovat merkittävä ongelma, jota pahentavat monille mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen aiheuttamat epidemiat ja niiden yleistyminen.

Rokotukset ovat Suomessa varsin kattavia ja uusiakin rokotteita on voitu ottaa käyttöön. Niiden ansiosta monet aikaisemmin yleiset, vakavat tartuntataudit kuten kurkkumätä, jäykkäkouristus, polio, vakavat hemofilus-infektiot, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti on saatu erittäin hyvin hallintaan tai lähes kokonaan estetyiksi. Tautitilanteen jatkuva valvonta, rokotukset ja muut ehkäisevät toimenpiteet sekä mikrobilääkkeiden oikea käyttö ovat tärkeitä infektiotautien hallitsemisessa.

Krooninen ahtauttava keuhkosairaus

Krooninen ahtauttava keuhkosairaus ilmenee kolmena tautina: kroonisena bronkiittina, keuhkojen laajentumana ja etenevänä ilmateiden ahtaumana. Sairauden ylivoimaisesti yleisin syy on pitkään kestänyt tupakointi ja viidesosa tupakoijista sairastuu siihen. Kroonisen bronkiitin oireita on miehistä viidesosalla ja yli viidellä prosentilla naisista. Sairaus etenee melko hitaasti ja palautumattomat keuhkomuutokset aiheuttavat huomattavan haitan usein vasta eläkeiässä. Tupakoinnin ehkäiseminen ja lopettaminen ovat tärkeimmät keinot sen vähentämisessä.

Allergiat ja astma

Allergiset sairaudet ja astma ovat nopeimmin yleistyviä kansantauteja. Astmaa sairastaa noin viisi prosenttia väestöstä ja ajoittain astman kaltaisia oireita on joka kymmenennellä. Astman takia 140 000 henkilöllä on oikeus erityiskorvattavaan lääkitykseen. Yleisiä ongelmia ovat lisäksi atooppinen ihottuma, krooninen käsi-ihottuma ja ihon kosketusallergia, allerginen siitepölynuha ja maatalousväestöllä myös homepölykeuhko.

Lasten kroonisista sairauksista astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma ovat yleisimpiä. Nykyisin koululaisista peräti 30 prosenttia on allergisia.

Allergisten sairauksien ja astman yleistymisen oletetaan liittyvän ympäristön ja elintapojen muutoksiin. Hoitoon ja sosiaaliturvan piiriin tulevien allergiapotilaiden määrän kasvu näyttää jatkuvan. Lisää toimenpiteitä tarvitaan mm. asuinrakennuksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla olevien allergiaa aiheuttavien tekijöiden poistamiseksi.

Diabetes

Suomessa arvioidaan olevan noin 150 000 diabeetikkoa, joista erityiskorvattavaan lääkitykseen oikeutettuja on yli 110 000.

toisen palstan alkuun

Lapsena ilmaantuva insuliininpuutosdiabetes on huomattavasti yleistynyt maassamme 1950-luvulta alkaen ja se on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Myös aikuistyypin diabetes on lisääntynyt. Diabetes johtuu osittain perinnöllisistä tekijöistä. Aikuistyypin diabetesta aiheuttavat myös lihavuus ja liikunnanpuute. Väestön ikääntymisen ja lihomisen johdosta aikuistyypin diabetes on yleistymässä. Huomiota kiinnitetään sekä taudin ehkäisemiseen että hoidon järjestämiseen.

Dementia

Dementia on etenevä aivotoiminnan häiriö, jonka takia henkilön kyky huolehtia itsestään heikkenee niin, että hän lopuksi on paljolti toisten avun varassa. Puolet dementiasta johtuu Alzheimerin taudista, jonka syyt tunnetaan huonosti ja huomattava osa verenkiertoperäisestä dementiasta, joka vähenee valtimonkovettumataudin vähentyessä. Dementia yleistyy erittäin jyrkästi iän mukana, niin että 65-74 -vuotiaista noin neljä prosenttia, 75-84 -vuotiaista runsaat kymmenen ja yli 85-vuotiaista noin 33 prosenttia sairastaa dementiaa. Iäkkäimmistä dementiapotilaista enemmistö hoidetaan laitoksissa. Dementiaa sairastavien määrä suurenee huomattavasti väestön ikärakenteen vanhetessa, mikä saattaa merkitä myös laitoshoidon lisätarvetta.

Aistiviat

Suomalaisista noin 300 000 on kuulovammaisia, ja kuulokojetta käyttää runsaat 150 000. Jo kutsuntaikäisistä miehistä viidesosalla on kuulotutkimuksessa muutoksia. 60-vuotiaista joka kolmannella ja 80 vuotta täyttäneistä lähes kaikilla on kuulovaikeuksia. Melu on tärkein huonokuuloisuutta aiheuttava ulkoinen tekijä. Työpaikkamelun aiheuttamat ongelmat on saatu vähenemään, mutta vapaa-ajan melualtistus lisääntyy.

Noin 60 000 henkilöä ei pysty silmälasienkaan avulla lainkaan lukemaan sanomalehtitekstiä ja paljon useammilla on huonon näön takia lukemisvaikeuksia. Lapsilla ja työikäisillä perinnölliset ja synnynnäiset viat ovat yleisimpiä näkövammojen syitä. Eläkeikäisillä tärkein näkövammaisuuden aiheuttaja on verkkokalvon ikärappeuma, jonka syitä ei tunneta eikä sitä kyetä hoitamaan. Glaukooman ja diabeteksen aiheuttamia näkövammoja voidaan ehkäistä tehokkaalla hoidolla. Harmaakaihin aiheuttaman näön heikkenemiseen tarvitaan runsaasti polikliinisiä leikkauksia. Vanhojen ikäryhmien nopean kasvun takia sekä kuulo- että näkövammaisten määrä todennäköisesti lisääntyy.

Hammassairaudet

Yleisimmät suun sairaudet ovat hammaskaries ja hampaiden kiinnityskudossairaudet, joiden torjumiseksi tärkeintä on puhdistaa suu ja hampaisto sekä välttää sokeripitoista ravintoa. Fluoripitoisista hammastahnoista ja korkeatasoisesta hammashoidosta on lisäksi apua.

Suomessa lasten hampaat ovat nykyisin huomattavasti terveempiä kuin aikaisemmin. 12-vuotiaalla suomalaislapsella on keskimäärin 1,2 reikiintynyttä tai paikattua hammasta, kun vastaava luku 20 vuotta sitten oli 6,9. Myös aikuisten hampaisto on asteittain tervehtynyt. Silti joka neljännellä aikuisella on vakavaa kiinnityskudosten tuhoutumista. Hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevien aikuisten hampaisto on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin muiden väestöryhmien, jotka ovat viime vuosiin saakka käyttäneet hammashuoltopalveluja tarpeeseensa nähden suhteettoman vähän.

Aromaa A, Koskinen S, Huttunen J, toim. Suomalaisten terveys 1996. Edita, Helsinki 1996. 272 s. ISBN 951-37-2004-7

Seppo Koskinen, KTL

(09) 474 4762, seppo.koskinen@ktl.fi

Arpo Aromaa, KTL