Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko Suomessa ensimmäisenä hallintaan

Suomessa alettiin rokottaa tuhkarokkoa ja vihurirokkoa vastaan monokomponenttirokottein vuonna 1975. Viime vuonna yksikään suomalainen lapsi ei sairastunut tuhkarokkoon, ja Suomi onkin ensimmäisenä maailmassa päässyt eroon tuhkarokosta. Samalla ovat myös sikotauti ja vihurirokko hävinneet maastamme.

Laajamittaiset tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MPR)-rokotukset käynnistyivät vuonna 1982. Tällöin yleiseen lasten rokotusohjelmaan liitettiin nykyinen kahden pistoksen rokotuskäytäntö. Eläviä heikennettyjä MPR-viruksia sisältävä yhdistelmärokote annetaan 14-18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Rokotuskattavuus on ollut korkea. Näiden tautien nopeaa häviämistä on edistänyt rokotteen käyttö muissa, vanhemmissa ikäryhmissä, joissa on ollut melko paljon näihin tauteihin sairastumattomia.

Vuonna 1988 11-13-vuotiaiden tyttöjen monokomponentti vihurirokkorokotus korvattiin MPR-rokotteella. Samalla suositeltiin rokotteen antamista samanikäisille pojille, jotka eivät olleet sairastaneet tuhkarokkoa. Armeijassa oli käytetty vuodesta 1960 inaktivoitua sikotautirokotetta. Sekin korvattiin vuonna 1988 MPR-rokotteella. Lisäksi paikkakunnilla, joilla MPR-tauteja on esiintynyt, on voitu käyttää valtion kustantamaa rokotetta epidemian lopettamiseksi.

Neuvolaterveydenhoitajat avainasemassa

Erityisesti neuvolaterveydenhoitajat ovat hyvällä ammattitaidollaan saavuttaneet rokotettavien luottamuksen ja pystyneet ylläpitämään yli 97 prosentin rokotuskattavuuden. Viimeinen laaja sikotautiepidemia oli vuonna 1987, tuhkarokkoepidemia vuonna 1988-89 ja viimeiset vihurirokkoepidemiat vuosina 1990 ja 1991. Näissä epidemioissa sairastui lähes yksinomaan MPR-rokotuksen saamattomia yksilöitä.

Epidemiologisen tilanteen kehitystä on tarkoin seurattu KTL:ssa. Vuoden 1987 alusta lähtien MPR-tautien diagnoosi määrättiin varmistettavaksi serologisin laboratoriomenetelmin.

toisen palstan alkuun

KTL:n virusrokotelaboratorio on suorittanut ja tekee jatkossakin nämä määritykset veloituksetta. Näin on saatu arvokasta ja tarkkaa tietoa MPR-tautien esiintyvyydestä Suomessa. Rokotettujen vasta-ainesuojan kestoa on seurattu 15 vuotta sitten aloitetussa seurantatutkimuksessa.

MPR-rokottamista pidettävä yhä yllä

Viimeisen kolmen vuoden aikana kaikkien kolmen MPR-taudin voidaan katsoa hävinneen endeemisessä muodossa Suomesta. Tautitapauksia on ollut noin kymmenen tai vähemmän vuodessa. Näistä osa on saanut tartuntansa ulkomailta. Osa epäillyistä, ilmoitetuista, myöhemmin hylätyistä tautitapauksista on liittynyt hiljan suoritettuun rokottamiseen, osassa tapauksia on annettu gammaglobuliinia tai verensiirto. Myös IgM-luokan vasta-ainemääritysten väärät positiiviset reaktiot ovat osoittautuneet eräiden epäiltyjen tautitapausten aiheuttajiksi. Vuonna 1996 ei Suomessa ollut ainuttakaan serologisesti varmennettua tuhkarokkotapausta. Sikotautia ja vihurirokkoa oli kumpaakin kaksi. Viime vuonna tehtiin noin 2 000 laboratoriotutkimusta näiden tautien toteamiseksi.

Suomessa saavutettu erinomainen tilanne vaatii jatkossakin lasten rokotusohjelman jatkamista kunnes muut maat onnistuvat omassa juurimiskampanjassaan. WHO on julistanut tuhkarokon yhdeksi maapallolta hävitettävistä taudeista. Se saattaa toteutua, kun polio on juurittu ja siihen käytettyjä voimavaroja vapautuu lähivuosina. Mikäli lapsia jätetään rokottamatta he altistuvat näille taudeille tavanomaista vanhempina esimerkiksi ulkomaanmatkan yhteydessä. Vanhemmalla iällä sairastettuihin MPR-tauteihin liittyy kohonnut komplikaatioriski.

Martti Valle, KTL

(09) 474 4365, martti.valle@ktl.fi