Alkoholia, terveydeksi?

Alkoholin myönteisistä vaikutuksista terveyteen on keskusteltu viime aikoina runsaasti. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että riippuvuussuhde alkoholin kulutuksen ja kuolleisuuden välillä on U-kirjaimen muotoinen. Alkoholilla itsellään voi olla merkitystä, mutta tulos saattaa myös heijastaa eroja koulutuksessa, juomatavoissa tai muissa taustatekijöissä.

Yhteys sydän- ja verisuonitauteihin saattaa johtua osin siitä, että alkoholi lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää elimistössä ja vähentää verihiutaleiden hyytymistä. Juodun alkoholimäärän lisäksi myös alkoholin laadulla on merkitystä. U-käyrän laskevaa osuutta on selitetty viinin juonnilla, kun nouseva osa on liitetty väkeviin alkoholijuomiin. Viinin positiivisten vaikutusten on arveltu johtuvan niiden sisältämistä antioksidanteista. Hyvin vähän tutkimuksia on kuitenkin siitä, eroavatko viininjuojat alkoholitottumuksiltaan tai muilta elintavoiltaan muista alkoholinkäyttäjistä ja raittiista.

Kulutus FINRISKI92-tutkimuksessa

Alkoholitutkimus on keskittynyt paljon juoviin miehiin. Sen sijaan kohtuullisesti alkoholia käyttävien alkoholinkäytöstä, ja sen liittymisestä ravitsemukseen ja lihavuuteen tiedetään vähän, vaikka nämä ryhmät muodostavat suurimman osan väestöstä. Näitä asioita selvitettiin KTL:n FINRISKI92-aineiston avulla. Aineisto sisälsi 25-64-vuotiaita naisia (n=985) ja miehiä (n=863) Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneistä, Turku-Loimaan alueelta sekä pääkaupunkiseudulta.

Itse ilmoitetun alkoholinkäytön mukaan tutkittavat jaettiin käytetyn alkoholilaadun mukaan viiteen ryhmään: raittiit, oluen, viinin, väkevien ja sekakäyttäjät. Raittiiksi määritettiin kahdeksan prosenttia miehistä ja 18 prosenttia naisista, kun suurkuluttajiksi laskettiin miehistä kahdeksan prosenttia (yli 280 g etanolia/viikko) ja naisista kolme prosenttia (yli 190 g/viikko). Miehillä oluen (43 % miehistä) ja väkevien alkoholijuomien (26 %) käyttäjäryhmät muodostuivat suurimmiksi, kun taas alkoholia käyttävät naiset kuuluivat useimmiten olut- (25 %) tai viiniryhmään (26 %).

toisen palstan alkuun

Raittiit lihavimpia

Alkoholin kulutuksen ja ylipainon yhteydestä on esitetty ristiriitaisia tuloksia. Tässä tutkimuksessa raittiiden miesten painoindeksi (BMI) oli 28,0 kg/m², kun alkoholinkäyttäjien vaihteli 26,1 ja 26,9:n välillä. Raittiiden naisten BMI oli 26,6 kg/m², kun alkoholinkäyttäjien vaihteli 24,9 ja 26,7:n (väkevien juojat) välillä. Koska päivittäinen kokonaisenergian saanti oli kuitenkin eri ryhmillä samaa suuruusluokkaa kuin raittiilla (miehillä noin 2 500 kcal ja naisilla 1 900 kcal) tulos tukee jossain määrin väitettä, että alkoholista saatu energia olisi elimistössä muusta ruoasta saatua energiaa tehottomampaa.

Uusimpien suomalaisten tutkimusten mukaan normaalin hapettumisreittinsä lisäksi alkoholia palaa myös paksusuolessa, jossa limakalvon solut ja bakteerit polttavat osan alkoholin energiasta. Joitakin muitakin alkoholin hukkaamisreittejä (MEOS, Futile cycle) on kirjallisuudessa esitetty, mutta niiden vaikutuksia on vaikea arvioida. On myös mahdollista, että alkoholinkäyttäjien ruoasta saama energia on arvioitu todellista suuremmaksi. Runsaasti alkoholia käyttävät ovat voineet raportoida päiväkirjaansa raittiiden päivien ruoankäyttöään.

Ravinnon antioksidanttipitoisuus viininjuojilla suurin

Eri alkoholilaatuja nauttivien ruokavaliot muistuttivat enemmän toistensa kuin raittiiden ruokavaliota, kuitenkin niin että väkevien ryhmä muistutti eniten raittiita. Viiniryhmään kuuluvien ruokavaliossa oli eniten karotenoideja ja C-vitamiinia. Tulos tukee aikaisempaa austraalialaista tutkimusta, jossa viininjuojien ruokavalio todettiin terveellisimmäksi. Karotenoidien on osoitettu myös imeytyvän elimistöön paremmin yhdessä alkoholin kanssa kuin ilman.

Lisää:
Männistö S, Uusitalo K, Roos E, Fogelholm M, Pietinen P. Alcohol beverage drinking, diet and body mass index in a cross-sectional survey. Eur J Clin Nutr 1997:51:326-332.

Satu Männistö, KTL
(09) 474 4594, satu.mannisto@ktl.fi