Iäkkäiden verenpaineen hoito lisää elämänlaatua -Tulokset laajasta eurooppalaisesta verenpainetutkimuksesta valmistuneet

Euroopan laajimpaan systolista verenpainetta koskevaan tutkimukseen osallistui yli 4 600 vähintään 60-vuotiasta verenpainepotilasta. Heistä noin neljäsosa oli suomalaisia (1 265). Suomessa tutkimukseen osallistui useita terveyskeskuksia ja sairaaloita. Tutkimusta koordinoi professori Jaakko Tuomilehto KTL:lta. Hän toimii myös Syst-Eur (Systolic Hypertension In Europe) tutkimuksen kansainvälisen johtoryhmän puheenjohtajana. Tutkimus on osittain EU:n rahoittamana. Tulokset julkistettiin kesäkuussa Eurooppalaisessa verenpainekongressissa Milanossa Italiassa ja lopputulokset julkaistaan lähiaikoina Lancet-lehdessä.

Euroopassa, Suomi mukanaan luettuna, yli 60-vuotiaista miehistä ja naisista noin 15 prosentilla on pelkkä korkea systolinen verenpaine, jossa diastolinen paine on normaalirajoissa. Tämä on nimenomaan ikääntyneiden verenpainetaudin ilmiö. Siihen ei ole tähän asti kiinnitetty riittävästi huomiota, eikä tutkittu läheskään niin paljon kuin tavanomaista verenpainetautia, jossa diastolinen paine tai molemmat (systolinen ja diastolinen) ovat korkeat ja joka on yleisin korkean verenpaineen muoto 40-50-vuotiailla henkilöillä. Myöskään hoitosuositukset eivät ole olleet selkeitä, eikä pelkästään kohonnutta systolista verenpainetta ole hoidettu kovinkaan tehokkaasti sen enempää Suomessa kuin muuallakaan.

"Uudet" verenpainelääkkeet laajassa syynissä

Tämä oli ensimmäinen laaja lääketutkimus, jossa käytettiin ns. uudempia verenpainelääkkeitä, ts. kalsiumsalpaajia ja ACE-estäjiä. Tutkimuksessa vertailtiin porrastettua verenpainelääkehoitoa lumelääkkeeseen yli 60-vuotiailla, joiden systolisen verenpaineen lähtöarvo oli pysyvästi yli 160 mmHg ja diastolisen verenpaineen lähtöarvo alle 95 mmHg. Hoitolääkkeenä potilaat saivat kalsiumkanavien salpaajaa (nitrendipiiniä) ja/tai ACE-entsyymiestäjää (enalapriilia) ja/tai nesteenpoistolääkettä (hydroklooriatsidia) taikka vastaavaa lumelääkettä.

Tutkimus alkoi vuonna 1990. Keväällä 1997 tehdyssä välianalyysissä kävi ilmi, että aktiivinen lääkehoito oli potilaille selvästi hyödyllinen. Kahden vuoden lääkehoidon jälkeen systolinen verenpaine oli laskenut aktiivihoitoryhmässä keskimäärin 10 mmHg lumelääkeryhmää alemmaksi. Diastolinen verenpaine oli laskenut 4,5 mmHg.

toisen palstan alkuun

Tehokkaampi verenpaineen hoito aktiiviryhmässä merkitsi myös sitä, että siihen kuuluvat saivat 42 prosenttia vähemmän aivohalvauksia kuin lumelääkeryhmän jäsenet. Vaikka alunperin tutkimuksen oli suunniteltu kestävän kunkin potilaan osalta viisi vuotta, se keskeytettiin muutama kuukausi sitten. Potilaita oli seurattu keskimäärin kaksi vuotta, joskin ensin mukaan tulleita jopa seitsemän vuotta.

Merkittävää hyötyä

Aivohalvauksen ilmaantuvuus aleni aktiiviryhmässä 42 prosenttia lumeryhmään verrattuna. Tämän vuoksi tutkimuksen eettinen toimikunta suositteli tutkimuksen lopettamista helmikuussa 1997. Sydäninfarktikuolleisuus aleni 26 prosenttia.

Tutkimustulokset osoittavat, että systolista verenpainetta sairastavien hoidon avulla voidaan välttää viiden vuoden aikana 29 aivohalvausta tai 53 sydän- ja verisuonitautitapausta 1 000 potilasta kohti. Koska osallistujista yli 1 265 (eli yli 1/4) oli suomalaisia, voidaan tulokset suoraan soveltaa vastaavaan suomalaiseen potilasryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeaa systolista verenpainetta sairastavilla suomalaisilla, joita on yli 60-vuotiaasta väestöstämme 15 prosenttia, tehokas hoito voisi ehkäistä vakavia sairauksia huomattavasti, vaikka ei pidentäisikään potilaiden ikää. Systolisen verenpaineen tehokas hoito parantaa iäkkäiden elämänlaatua merkittävästi.

Sydän- ja verisuonitautitutkimuksen lisäksi Syst-Eur tutkii verepaineen vuorokausivaihtelua, elämän laadun muutoksia ja mahdollisia dementian esiintyvyyden eroja aktiivihoidon ja lumelääkehoidon saajien välillä. Näiden tutkimusten analyysit eivät vielä ole valmistuneet, mutta tuloksia odotetaan lähiaikoina.

Suomalaiset Syst-Eur tutkimuspaikat:

Eno, Espoo, Helsinki (HYKS, Helsingin Lääkärikeskus ja KTL), Hämeenlinna, Ilomantsi, Joensuu, Järvenpää, Kouvola, Kuopio, Kuusankoski, Liperi, Oulu, Outokumpu, Pori, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Tuusula, Vantaa.

Jaakko Tuomilehto, KTL

(09) 474 4316, jaakko.tuomilehto@ktl.fi