Juomaveden MX aiheuttaa syöpää koe-eläimissä

Klooratun juomaveden pitkäaikainen käyttö lisää hieman syöpäriskiä, jos vesi sisältää mutageenisia epäpuhtauksia. Varmaa näyttöä siitä, mitkä aineet klooratussa vedessä aiheuttavat syöpää, ei vielä ole. Mutta siinä oleva furanoni, MX, osoittautui voimakkaaksi koe-eläinkarsinogeeniksi, ja se on yksi klooratun juomaveden päämutageeneista.

Suomessa 1980-luvulla havaittiin, että kloorattu juomavesi on hyvin mutageenista (sisältää aineita, jotka pystyvät vaurioittamaan DNA:ta) sellaisilla paikkakunnilla, joiden vesilaitos käytti raakavetenä runsaasti humusta sisältävää pintavettä. Mutageeniset yhdisteet syntyvät humuksesta vettä kloorattaessa. Klooraus taas on välttämätöntä, jotta vedessä ei kasvaisi mikrobeja vesijohtoverkostossa. Suomessa veden mutageenisuus on ollut runsainta 1960-80 luvuilla, nykyään se on saatu vähenemään tästä jo kolmanteen osaan, kun vesilaitokset ovat siirtyneet käyttämään pohja- tai tekopohjavettä ja vesi kloorataan puhtaampana kuin aikaisemmin. Kloorattua vettä Suomessa juo yli kaksi miljoonaa ihmistä.

Klooratun juomaveden syöpävaara

Edellisessä artikkelissa kuvatut epidemiologiset väestötutkimukset viittaavat siihen, että klooratun juomaveden pitkäaikainen käyttö lisää vähän joidenkin syöpien (virtsarakko, munuaiset, peräsuoli) riskiä. Syöpäriski on sitä suurempi mitä mutageenisempaa vesi on ollut. Kloorattuun juomaveteen liittyy Suomessa vuosittain arviolta 50-100 syöpää (alle 0,5 % kaikista syövistä). Syöpäongelma on kuitenkin maailmanlaajuinen. Se koskee erityisesti pohjoista pallonpuoliskoa. Monissa maissa kloorattu vesi on mutageenisempaa kuin Suomessa ja miljoonat ihmiset juovat mutageenisia aineita sisältävää kloorattua vettä jatkuvasti.

MX (3-kloori-4-(dikloorimetyyli)-5-hydroksi-2(5H)-furanoni) on yksi kloorauksessa syntyvä epäpuhtaus, oikein supermutageeni Amesin bakteeritestissä.

toisen palstan alkuun

Koska MX selittää klooratun veden mutageenisuudesta jopa puolet tässä testissä, KTL:ssa on tutkittu erityisesti MX:n toksisia ominaisuuksia, viimeksi sen kykyä aiheuttaa syöpää rotille.

Syöpäkoe rotilla

Rottien juomaveteen lisättiin MX:ää kolmena eri pitoisuutena, ja eläimet joivat tällaista vettä kaksi vuotta, lähes elinikänsä ajan. Veden MX-pitoisuudet olivat useita kertaluokkia runsaammat kuin tavallisen kraanaveden, mutta tämä on ainoa mahdollisuus selvittää, aiheuttaako MX syöpää. Kokeen lopussa eläinten kasvaimet analysoitiin yhdessä Kuopion yliopiston kliinisen patologian ja oikeuslääketieteen laitoksen kanssa.

MX lisäsi kasvaimia rotille kaikkiaan seitsemässä eri kudoksessa (maksa, kilpirauhaset, lisämunuaiset, keuhkot, rinta, haima, iho). Eniten kasvaimet lisääntyivät kilpirauhasissa ja maksassa juomaveden MX-pitoisuuden lisääntyessä. MX oli poikkeuksellisen potentti karsinogeeni. Kasvaimia ilmaantui jo annoksella, joka ei aiheuttanut muita näkyviä vaikutuksia.

Syöpävaara ja MX

Tulos osoittaa selvästi, että MX on karsinogeeninen aine. Mutta se ei todista, että MX aiheuttaa kloorattuun juomaveteen liittyvät ihmisten syövät. Epäluulo MX:ää kohtaan vahvistuu, mutta on selvitettävä, löytyykö klooratusta vedestä muita aineita, jotka vielä todennäköisemmin aiheuttavat syöpää. Myös MX:n aiheuttaman syövän mekanismit on selvitettävä ennen kuin lopullinen riskinarvio voidaan tehdä. Jos osoittautuu, että syöpä aiheutui MX:lle spesifisten mutaatioiden seurauksena, ihmisten vähäinenkin pitkäaikainen MX-altistuminen saattaa johtaa syöpään. Tätä vielä tutkitaan.

Hannu Komulainen, KTL
(017) 201 322, hannu.komulainen@ktl.fi