Tartuntatautitilanne Kesän 1997 suolistobakteeriepidemiat

Tartuntatautitilanne
Kesän 1997 suolistobakteeriepidemiat

Elokuun lopulla tilannetta arvioidessa näytti siltä, että kesällä 1997 oli suolistobakteeriepidemioita tavallista enemmän. Kuitenkin huomiota on herättänyt ennenkaikkea epidemioiden laajuus ja pitkäkestoisuus.

Salmonellaepidemiat

Salmonella Typhimurium FT12 aiheutti epidemian, jonka ensimmäiset tapaukset todettiin jo maaliskuussa. Vielä heinäkuun alussa raportoitiin yksittäisiä FT12 -infektioita. Varsinainen epidemia loppui kuitenkin jo kesäkuun lopussa. Epidemian syytä on pyritty etsimään mm. elintarvikenäytteitä tutkimalla. Syy ei kuitenkaan ole selvinnyt.

Heinäkuun lopulla Pohjois-Suomessa puhkesi kolmella paikkakunnalla (Ylitornio, Yli-Ii, Oulu) kuumeinen ripuliepidemia. Ylitorniossa olleen epidemian lähteeksi paljastui 21.-27.7.1997 Suomen Metsästäjäliiton järjestämissä SM-mestaruusammunnoissa tarjottu ruoka. Siellä samoin kuin Yli-Iissä ja Oulussa tartunnan alkuperäksi vahvistui varrasporsas. Ylitorniossa oli sairastuneita 2 500 kilpailuihin osallistuneen joukossa noin 150. Kaksi Yli-Tornioon Ruotsista tullutta vierasta sai saman salmonellainfektion. Sekä sairastuneista että varrasporsaista eristettiin Salmonella Typhimurium FT124. Varrasporsaat olivat peräisin Oulusta, missä porsaiden käsittelytilojen jäähdytys ei ollut kunnossa. Koska porsaista ja ihmisistä eristetty faagityyppi on viime vuosina ollut Suomessa erittäin harvinainen, on KTL:lta lähetetty ulkomaille kysely mahdollisista FT124 -epidemioista.

Kuopion seudulla on elokuun alusta lähtien havaittu tavallista enemmän Salmonella Typhimurium FT1:n aiheuttamia infektioita. Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, ovatko infektiot yhteistä alkuperää.

toisen palstan alkuun

Ainoa merkittävä ulkomailla tapahtunut salmonellaepidemia oli elokuussa Tallinnassa, missä noin 20 suomalaisen vierailijan käynti ravintolassa johti 11 henkilön Salmonella Enteritidis -infektioon. Epidemian alkuperä on epäselvä.

Muut suolistobakteeriepidemiat

Epidemioita oli vain yksi, mutta se oli sitäkin merkittävämpi. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen enterohemorraagisen-E.colin aiheuttama epidemia. Yksittäisiä tartuntoja kyseinen bakteeri on aiheuttanut meillä viime vuosina 1-8 tapausta vuodessa.

Suomen epidemiassa on todettu yhteensä 25 infektiota, joista 19 Etelä-Pohjanmaalla (pääosa Alavudella), viisi Itä-Suomessa ja yksi Helsingissä. Potilas-verrokkianalyysissä todettiin, että Alavuden ensimmäisessä potilasrypäässä sairastuneet olivat ennen oireita ilmenemistä selvästi useammin uineet paikallisessa järvessä kuin verrokit. Tämä viittaa siihen, että potilaat olivat saaneet suuhunsa vedessä olleita E. coli O157-bakteereita. Muut Alavuden sairastumiset olivat edellämainittuihin primaaritapauksiin liittyviä sekundaaritartuntoja. Muualla Suomessa sairastuneiden tartunnan alkuperä on edelleen epäselvä. Helsinkiläispotilaan sairastumista edelsi kahden viikon matka Moskovaan.

Matti Jahkola, KTL

(09) 474 4234, matti.jahkola@ktl.fi

Maarit Kokki, KTL

Tuija Leino, KTL

Petri Ruutu, KTL

 

 

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!