Toivoa resistenssiongelmaan |
||
|
A-streptokokkien erytromysiiniresistenssi lisääntyi moninkertaiseksi Suomessa 1990-luvun alussa. Tätä ennen kymmenen vuoden aikana erytromysiinin käyttö oli kolminkertaistunut. Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä pystyi osoittamaan, että resistenssi terveyskeskuspiiritasolla mitattuna oli sitä suurempi ongelma mitä enemmän makrolideja käytettiin. Vuoden 1991 lopussa annettiin suositus vähentää makrolidien käyttöä. Tämä suositus otettiin erinomaisesti vastaan, ja makrolidien käyttö laski 1991-92 tilastollisesti merkitsevästi. Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä (FiRe) seurasi A-streptokokkien resistenssitilannetta vuosina 1992-96. Tänä aikana kerättiin kaikkialta Suomesta 39 247 A-streptokokkikantaa. Kannat eristettiin nielu- ja märkänäytteistä. Resistenssi koko maassa oli korkeimmillaan vuonna 1993 (19,0 %), mutta laski vuoteen 1996 mennessä 8,6 prosenttiin. Kaikkialla Suomessa resistenssin lasku oli tilastollisesti erittäin merkitsevää (p<0,001). Resistenssin lasku oli kaikkein dramaattisin Kuopion ja Tampereen alueilla. Kuopiossa resistenssi vuosina 1990-91 oli noin 40 prosenttia, mutta laski 5-6 prosenttiin vuosina 1995-96. Tampereella trendi oli samankaltainen. Tutkimus on maailmassa ensimmäinen, jossa osoitetaan, että avohoidossa mikrobilääkkeen käytön vähentäminen johtaa resistenttien bakteerien vähenemiseen. |
Tutkimus antaa toivoa, että maailmanlaajuiseen resistenssiongelmaan voidaan ehkä sittenkin vaikuttaa. Samalla se kannustaa tehostamaan kansallista mikrobilääkepolitiikkaa. Artikkelin julkaisseen New England Journal of Medicine -lehden pääkirjoituksessa painotettiin, että tutkimus on vaikuttava esimerkki siitä, miten kansallinen antibioottipolitiikka voi olla osa tehokasta terveydenhuoltoa. Vaikka tutkimuksen tulos olikin ilahduttava, se kuitenkin koskee vain yhtä lääkeryhmää ja yhtä bakteeria. Toimiiko sama periaate myös toisten mikrobilääkkeiden ja muiden bakteerien kanssa jää myöhemmin tutkittavaksi. Tutkimus ei olisi ollut mahdollinen ilman suomalaista mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmää ja tarkkoja lääkekulutustietoja. Tämän ohella kiitos kuuluu suomalaisille lääkäreille, jotka käytännössä toteuttivat lääkekäytännön muutoksen. Positiivinen asenne mikrobilääkkeiden tehon säilyttämiseen luo ainutlaatuisen mahdollisuuden torjua resistenssiongelmaa Suomessa. Viite: Helena Seppälä,KTL Pentti Huovinen, KTL (02) 2519 255, pentti.huovinen@ktl.fi |
|
|
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!
|
||