Uudet ruokamyrkytys- ja vesiperäisten epidemioiden ilmoittamisohjeet

Suomessa on ilmoitettu vuosittain keskimäärin 30-40 ruokamyrkytystä tai vesiperäistä epidemiaa, joista noin puolessa tartunnan aiheuttaja on voitu selvittää. Epidemiat on havaittu usein liian hitaasti ja niiden torjunnan vaatima tiedonvaihto on ollut puutteellista, minkä vuoksi epidemianselvitystoimintaa on perustellusti arvosteltu. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman elintarvike-erityistilanne -työryhmän (STM:n työryhmämuistioita 1997:7) työn perusteella STM antoi helmikuussa 1997 uudet ohjeet ruokamyrkytysten seurannasta ja ilmoituksista (STM:n määräyskokoelma 1997:1). Tavoitteena on tehostaa epidemioiden selvitys- ja torjuntatyötä ja nopeuttaa tiedonkulkua paikallisten viranomaisten sekä muiden viranomaisten ja asiantuntijoiden välillä.

Uudistusta on selvitetty tarkemmin Suomen Lääkärilehdessä (1997;22-23:2557-60). Epidemioiden selvittämisestä ja rajoittamisesta sekä tiedonvälityksestä vastaa ensisijaisesti kunnan terveydensuojeluviranomaisen ennalta nimittämä selvitystyöryhmä, johon kuuluu ainakin terveyskeskuksen, terveysvalvonnan ja elintarvikevalvonnan edustajia. Selvitystyöryhmän pitää sopia etukäteen, kuka sen jäsenistä huolehtii ruokamyrkytys- tai vesiperäisen epidemian epäilyn ilmoittamisesta (epäilyilmoitus).

Epäilyilmoitus tehdään aina faksilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa KTL:n infektioepidemiologian osastolle siitä riippumatta, mitä selvityksiä aiotaan tehdä. KTL puolestaan lähettää ilmoituksen välittömästi faksilla edelleen Elintarvikevirastoon, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokseen (EELA) sekä niihin sairaanhoitopiireihin, joiden alueella epidemiaa epäillään. Vesiperäistä epidemiaa epäiltäessä tieto välitetään myös KTL:n ympäristöterveyden osastoryhmään Kuopioon. KTL ottaa yhteyden ilmoittavaan tahoon aina pyydettäessä sekä silloin kun ilmoituksen sisältö antaa siihen erityistä aihetta.

toisen palstan alkuun

Kun KTL:ta konsultoidaan epäillyn ruokamyrkytys- tai vesiperäisen epidemian selvittämiseksi, KTL:n suolistobakteriologian laboratorio koordinoi usein selvityksessä otettavien näytteiden laboratoriotutkimuksia. Tavoitteena ei ole ohjata kaikkea epidemiaan liittyvää diagnostiikkaa KTL:en, vaan varmistaa, että riittävästä määrästä vielä oireilevia potilaita (ruokamyrkytysepidemioissa tavallisimmin 5-10) saadaan mahdollisimman nopeasti asianmukaiset näytteet erityistutkimuksiin. HYKS-Diagnostiikan parasitologian ja virologian laboratoriot toimivat tällöin tarvittaessa epidemiaselvityksen kyseisten erikoisalojen tukilaboratorioina. Ennalta sovittu järjestely mahdollistaa tehokkaan tiedonkulun selvitykseen osallistuvien välillä.

Kansanterveyslaitoksen laatimat yksityiskohtaiset suositukset ilmoittamisesta sekä ilmoituslomake ovat valmistuneet ja postitetaan käyttäjille syyskuun aikana.

Ohjetta 'Ilmoitus epäillystä ruokamyrkytysepidemiasta (epäilyilmoitus) - Suositus ilmoituksen tekemisestä ja sisällöstä epäiltäessä ruokamyrkytys- tai vesiperäistä epidemiaa' (suomen- tai ruotsinkielinen) voi tilata osoitteella Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto, PL 29, 00301 Helsinki.

Lomaketta 'Ilmoitus epäillystä ruokamyrkytys- tai vesiperäisestä epidemiasta - Anmälan om misstänkt matförgiftnings- eller vattenburen epidemi' (KTL100/118) voi tilata osoitteella Oy Edita Ab, PL 455, 00043 EDITA, fax (09) 566 0347, puhelin (09) 5666 0252.

Sekä ilmoitusohje että lomake tulee myös KTL:n www-kotisivuille http://www.ktl.fi/.

Petri Ruutu, KTL

(09) 474 4670, petri.ruutu@ktl.fi