Vesijohtoverkostojen saostumissa runsas mikrobikasvu

Talousveden säästäminen kasvavaan kulutukseen mitoitetuissa putkistoissa on johtanut siihen, että vesi viipyy pitkään verkostossa. Tästä seuraa, että jäännösklooria häviää, lämpötila nousee ja verkostoveden mikrobikasvu lisääntyy.

Talousveden mikrobeilla on lisäksi taipumus tarttua vesiputkien seinämiin, jossa ne kykenevät kasvamaan vähäisenkin ravinnon turvin. Pinnoille kiinnittyneet mikrobit pystyvät hyödyntämään ohivirtaavan veden ravinteita paremmin kuin virtaavassa vedessä olevat mikrobit. Vapaan veden mikrobeihin verrattuna ne myös sietävät huomattavan runsaita desinfiointiainepitoisuuksia.

KTL:n ympäristömikrobiologian ja kemian laboratoriot ovat mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään vesijohtoverkostoihin kertyneiden saostumien mikrobiologista ja kemiallista laatua sekä vesijohtoverkostojen puhdistusten vaikutuksia talousveden laatuun. Tutkimuksen koordinoi Suunnittelukeskus Oy, ja kenttäkokeita on tehty Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Jyväskylän, Vaasan, Oulun ja Kempeleen vesilaitoksilla.

Saostumien irrottamiseen on käytetty Suomen Pipe Cleaning Oy:n kehittämää pehmopuhdistusmenetelmää. Siinä puhdistettavaan vesijohtoverkoston osaan syötetään perättäin useita puhdistuselementtejä, jotka putken sisällä kulkiessaan irrottavat seinämissä olevat saostumat. Saostumia on tutkittu KTL:ssa mikrobien määrää, laatua ja aktiivisuutta kuvaavien muuttujien avulla. Verkostoveden laatua seurataan ennen puhdistusta ja sen jälkeen otettujen vesinäytteiden avulla.

Orgaanista hiiltä eniten pintavesilaitosten talousvesissä

Mikrobiravinnoksi soveltuvan orgaanisen hiilen (AOC) pitoisuus vaihteli voimakkaasti erilaisissa talousvesissä. Pitoisuudet olivat huomattavasti runsaampia pintavesilaitosten kuin pohjavesilaitosten talousvesissä. Runsaimmat pitoisuudet mitattiin otsonoivien pintavesilaitosten vesistä. Mikrobien hyödynnettävissä olevan orgaanisen hiilen pitoisuudet vähenivät verkostossa, mikä saattaa johtua vesijohtoverkoston mikrobitoiminnasta.

Suurin osa vesijohtoihin kertyneistä saostumista irtosi verkostoon syötettyjen ensimmäisten puhdistuselementtien mukana.

toisen palstan alkuun

Pääosa saostumista oli rauta- ja mangaanisakkaa. Korkeimmat mangaanipitoisuudet löytyivät prosessoitua pohjavettä jakavien verkostojen saostumista. Mitattavia lyijypitoisuuksia havaittiin kolmessa saostumanäytteessä.

Saostumissa bakteereja kuin metsämaassa

Viljeltävät mikrobit (bakteerit ja sienet) ja biomassan tuotanto lisääntyivät vesijohtoverkostossa. Mikrobien kokonaismäärä ei sen sijaan vaihdellut paljonkaan eri puolilla verkostoa. Saostumissa mikrobeja ja mikrobibiomassan tuotantoa oli huomattavasti vettä enemmän. Saostumien bakteerimäärä on samaa suuruusluokkaa kuin humuspitoisen metsämaan. Näytteistä eristetyt sienikannat tunnistettiin Penicillium-, Acremonium-, Cladosporium- ja Phialophora-sukuihin kuuluviksi.

Kolmen vesilaitoksen saostumanäytteistä löydettiin koliformisia bakteereja. Legionella-bakteereja ei löytynyt yhdestäkään saostumanäytteestä. Mykobakteereita oli vesilaitosvesistä noin 40 prosentissa ja verkoston ääripään vesistä noin 80 prosentissa. Saostumista 90 prosentissa kasvoi mykobakteereita. Saostumien mykobakteeripitoisuudet olivat monta kertaluokkaa runsaammat kuin vesien. Mykobakteerikantoja tunnistetaan parhaillaan mahdollisten patogeenilajien löytämiseksi.

Verkostojen saostumatutkimusta jatketaan 1997 seuraamalla viime vuonna puhdistettujen linjojen veden laatua ja keräämällä niihin vuoden aikana kertyneitä "nuoria" saostumia. Eri puolilla vesijohtoverkostoja seurataan mikrobikasvun kehittymistä uuden putken pinnalle ja kertymä kytketään verkostoveden hydraulisiin, mikrobiologisiin ja fysikaalis-kemiallisiin tietoihin. Tämän vuoden jälkeen voidaan esittää tuloksia puhdistustoimien vaikutuksista verkostoveden laatuun.

Kuva: Heterotrofisten bakteerien (R2A- ja TH-alustat) ja sienten keskimääräiset pitoisuudet (cfu/ml) sekä mikrobien kokonaismäärä (mikrobeja/ml) vesilaitoksella, verkostossa ja saostumassa.

Outi Zacheus

(017) 201 211, outi.zacheus@ktl.fi

Eila Iivanainen, KTL