Ruotsin tartuntatautitilanne varsin rauhallinen 1996
EHEC O157 iski Ruotsiin "voimalla" elokuussa 1997. Syyskuun
12. päivään mennessä tapauksia on kertynyt 91, joista
80 on saanut tartunnan kotimaassa ja 11 ulkomailla (Kreikka ja Turkki).
Ruotsissa tartunnan saaneista ainakin 17 on sekundaaritapauksia. Kuudella
on todettu hemolyyttis-ureeminen syndrooma (HUS). Tapaukset ovat keskittyneet
Ruotsin länsirannikolle (Halland, Göteborg, Älvsborg).
Hallandin epidemia vaikuttaa olevan erillinen. Göteborgin ja
Älvsborgin epidemioissa sairastuneilla on epidemiologinen yhteys.
Älvsborgissa tapaus-verrokkitutkimuksen tulokset viittaavat altistuksen
tapahtuneen saman järven uimarannalla. Hallandin ja Göteborgin
epidemioiden syytä haetaan käynnissä olevissa tapaus-verrokkitutkimuksissa.
EHEC ilmaantui Ruotsiin ensimmäisen kerran vuonna 1995: loka-joulukuussa
100 sairastunutta, joista 25 prosenttia sai HUS-liitännäistaudin.
Vuonna 1996 tehtiin 91 ilmoitusta EHEC-infektioista.
Ilmoitettujen "kotimaisten" kampylobakteeri-infektioiden
lukumäärä vuonna 1996 oli 2 538, mikä oli aiempiin
vuosiin nähden korkea. Syytä havaittuun kasvuun ei toistaiseksi
tiedetä.
Tippurin ilmaantuvuus jatkoi alamäkeään ja klamydian
ilmaantuvuus oli kolmantena peräkkäisenä vuonna tasolla
150-200/100.000 (n = 14.561).
toisen palstan alkuun
|
|
Hepatiitti A -tapauksia ilmoitettiin 487 vuonna
1996, kun vastaava lukumäärä oli 600 edellisenä
vuonna. Suuri osa (80%) tapauksista oli "kotimaisia", ja etenkin
suonen sisäisten huumeiden käyttäjiä (IDU). Ruotsin
hepatiitti A -epidemia IDU:n keskuudessa alkoi loppuvuodesta 1993, levisi
Malmön alueelle alkuvuodesta 1994, Göteborgiin vuoden 1995
aikana ja on siirtynyt vähitellen kohti itärannikkoa. Uppsalan
seudulla ensimmäiset tapaukset todettiin alkuvuodesta 1997 ja Tukholmaan
hepatiitti A siirtyi loppukeväästä. Epidemian leviämistä
selvitetään tarkemmissa tutkimuksissa.
Tuhkarokkoa esiintyy Ruotsissa edelleen: vuonna 1996 tapauksia ilmoitettiin
44, ja vuoden 1997 kevään-kesän epidemiassa niitä
on kertynyt toistaiseksi runsas 50. Sikotautitapauksia ilmoitettiin
6, kuten vihurirokkotapauksiakin.
Ruotsin tartuntatautien ilmoitusjärjestelmää muutettiin
1.1.1996. Kahdeksan tautia tuli ilmoitusvelvollisuuden piiriin: penisilliiniresistentti
pneumokokki-infektio, invasiivinen H.influenzae, tuhkarokko, sikotauti,
vihurirokko, EHEC O157, yersinia sekä HTLV I/II. Samalla säädettiin,
että lukuun ottamatta seksitauteja ilmoituksissa tulee olla potilaan
täydellinen henkilötunnus. Kolmanneksi ilmoitusvelvollisuus
lavennettiin koskemaan myös mikrobiologisia laboratorioita, jotka
aiemmin ovat ilmoittaneet tapaukset vapaaehtoisesti.
Vesa Jormanainen, EPIET Fellow
Birgitta de Jong, Smittskyddsinstitutet (SMI)
|
