Masentuneisuus lisää tupakoivan syövän vaaraa

Depressiivisillä tupakoivilla on suurempi keuhkosyövän vaara kuin muilla tupakoivilla. Tämä voi johtua erilaisista tupakointitavoista, mutta myös depressiivisyyden biologisista vaikutuksista.

On esitetty, että masennus heikentäisi immunipuolustusta ja että se siten saattaisi lisätä eräiden kroonisten tautien, kuten syövän, vaaraa. Masennus vaikuttaa myös terveyskäyttäytymiseen. Siten masennuksella on merkitystä esimerkiksi keuhkosyövän tärkeimmän vaaratekijän, tupakoinnin, dynamiikassa. Suora näyttö väestötasolla, että masennus lisäisi keuhkosyövän tai jonkun muun syövän vaaraa, kuitenkin puuttuu.

Yhteyttä depressiivisyyden ja myöhemmän keuhkosyövän ilmaantuvuuden välillä tutkittiin Suomen väestöä edustavan Mini-Suomi terveystutkimuksen aineistossa, jota Kansaneläkelaitos teki vuosina 1978-1980. Siihen osallistui 7 018 jo 30 vuotta täyttänyttä miestä ja naista, joilla tutkimushetkellä ei ollut syöpää.

Depressiivisillä enemmän vaaratekijöitä

Standardimenetelmien perusteella (General Health Questionnaire and Present State Examination) arvioitiin depressiivisyyden astetta. Noin 10 prosenttia tutkittavasta väestöstä arvioitiin kärsivän depressiivisyydestä. Depressiiviset henkilöt olivat vanhempia kuin väestö keskimäärin, heillä oli matalampi koulutustaso, he olivat useammin yksin ja he arvioivat terveydentilansa keskimääräisen väestön terveydentilaa heikommaksi. Depressiivisyyden aste korreloi myös monen terveyskäyttäytymistä kuvaavan potentiaalisen syövän vaaratekijän kanssa. Depressiiviset polttivat useammin tupakkaa, käyttivät enemmän alkoholia, harrastivat vähemmän vapaa-ajan liikuntaa ja olivat keskimäärin lihavampia tai laihempia kuin muut.

Depressiivisillä kohonnut keuhkosyövän vaara

Tutkittuja seurattiin 14 vuotta, jona aikana 605 henkilöä sairastui syöpään. Näistä 70 miestä sairastui keuhkosyöpään ja 64 naista rintasyöpään. Depressiivisyys ei selittänyt rintasyöpään sairastumista.

toisen palstan alkuun

Depressiivisillä miehillä sen sijaan oli muita miehiä kolminkertaisesti suurempi vaara sairastua keuhkosyöpään. Tunnettujen keuhkosyövän vaaratekijöiden tupakan, alkoholin käytön, painoindeksin, seerumin kolesterolin, vapaa-ajan liikunnan tai yleisen terveydentilan vakiointi tai sellaisten syöpäpotilaiden poissulkeminen, joiden tauti ilmaantui neljän ensimmäisen vuoden aikana tutkimuksen alkamisesta, ei mainittavasti vaikuttanut tulokseen.

Depressiivisyyteen liittyvä yliriski nimenomaan tupakoijilla

Depressiivisyyden ja tupakoinnin välillä oli voimakas yhteisvaikutus. Keuhkosyövän vaara oli pienin tupakoimattomilla miehillä, eikä riski riippunut depressiivisyyden asteesta. Tupakoivista miehistä pienin vaara sairastua tautiin oli niillä, jotka eivät olleet lainkaan depressiivisiä. Vaara kasvoi kolminkertaiseksi niillä, jotka olivat voimakkaimmin depressiivisiä. Tupakoivilla depressiivisillä miehillä oli noin 20-kertainen vaara sairastua keuhkosyöpään verrattuna tupakoimattomiin depressiivisiin miehiin.

Tupakkavalistus osaksi depressiivisyyden hoitoa

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tupakointi aiheuttaisi herkemmin keuhkosyöpää depressiivisille henkilöille kuin muille. Tämä voi johtua biologisista mekanismeista. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä että depressiivisillä henkilöillä on epäsuotuisammat tupakointitavat kuin muilla tupakoijilla. Joka tapauksessa depressiivisyyden hoidossa tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota tupakointitottumusten muuntamiseen.

Viittet:

Knekt P, Raitasalo R, Heliövaara M, Lehtinen V, Pukkala E, Teppo L, Maatela J, Aromaa A. Elevated risk among persons with depressed mood. Am J Epidemiol 1996;144:1096-1103.

Friedman GD. Invited Commentary: Depression, smoking, and lung cancer. Am J Epidemiol 1996;144:1104-1106.

Paul Knekt, KTL

09) 474 4774, paul.knekt@ktl.fi

Raimo Raitasalo, Kela