"Meidät on tehty pizzasta" - lasten ruokakulttuurista Kentuckyssa

Terveyden edistämisessä on tärkeä ymmärtää, miksi eri ryhmiin kuuluvat ihmiset syövät mitä he syövät. Ruokakulttuurilla - opituilla ruokaan liittyvillä tiedoilla, taidoilla, uskomuksilla, tavoilla ja perinteillä - on merkitys ruokatottumusten ja syömisen kannalta. Kentuckyssa suoritetun tutkimuksen mukaan lapset syövät pizzaa, makeisia ja "roskaruokaa" ja välttävät vihanneksia osoittaakseen olevansa lapsia.

Ruoka ja syöminen liittyvät läheisesti ihmisten identiteettiin, sosiaalisiin suhteisiin ja maailmankuvaan. Siksi myös eri ryhmien (esim. ikään, sukupuoleen, asuinpaikkaan, etnisyyteen, uskontoon, ammattiin, koulutukseen perustuvat ryhmät) ruokaan liittyvät uskomukset ja tavat vaihtelevat.

Tämän ravitsemusantropologisen tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lasten ruokaan liittyviä käsityksiä ja käyttäytymistä ja pohtia, mitä nämä kertovat heidän käsityksistään itsestään ja kehostaan. Tutkimukseen osallistui vuonna 1994 yksi kentuckylaisen peruskoulun neljäs luokka, jossa oli 9-11-vuotiaita tyttöjä ja poikia 24. Tässä tutkimuksessa käytettiin havainnointia yhdistettynä henkilökohtaisiin teemahaastatteluihin, kirjoitustehtäviin ja ryhmäkeskusteluihin. Henkilökohtaisten haastatteluiden osana lapset lajittelivat 40 ruokaa esittävää korttia mm. ruokiin, joita lapset tai aikuiset yleensä syövät.

Kun lapsia pyydettiin nimeämään ruokia ja juomia, useimmin mainitut olivat pizza, ranskalaiset perunat, hampurilaiset, tacot, omenat, donitsit ja Coke. Ruokakorttien lajittelussa makeat välipalatyyppiset ruoat (esim. makeiset, suklaapatukat, keksit) löytyivät useimmiten "lapsi"-pinoista. Lapset puhuivat paljon ruokamieltymyksistään; he eivät pitäneet vihanneksista ja heidän lempiruokiinsa kuuluivat pizza, makeiset ja "roskaruoka."

toisen palstan alkuun

Kentuckylaislapset kertoivat, että he syövät pizzaa ja "roskaruokia", koska ne maistuvat hyvälle. He olivat tietoisia näiden ruokien terveysvaikutuksista. Lapsille vihannekset, joita he välttivät, symbolisoivat terveyttä, aterioita ja vanhempia. Lasten arkielämässä ravinnolla ja terveydellä ei ehkä ollut keskeistä merkitystä, koska heidän mielestään he eivät olleet vastuussa omasta terveydestään. Siitä huolehtivat vanhemmat, jotka muutenkin vastasivat lasten elämästä. Kun lapset välttivät vihanneksia ja suosivat "roskaruokia" he saattoivat vastustaa vanhempien kontrollia ja osoittaa olevansa lapsia.

Lasten ruokaan liittyvissä käsityksissä ja käyttäytymisessä heijastuivat vastakkaiset parit: "roskaruoka"/terveellinen ruoka; pitää/ei pidä; ateriat/välipalat; lapset/vanhemmat; ja maskuliininen/feminiininen. Sukupuolierot olivat melko pieniä, koska lasten mielestä he olivat ruoan ja syömisen suhteen lapsia ja sukupuolierot (esim. naiset laihduttavat syömällä kasviksia ja miehet syövät lihaa) kuuluvat vasta teini-ikäisille ja aikuisille. Tosin tytöt kiinnittivät enemmän huomiota ruokaan ja ulkonäköön sekä osallistuivat enemmän kotitöihin kuin pojat.

Tämän tutkimuksen mukaan ruoka, ravinto, keho ja terveys liittyvät lasten puheissa toisiinsa. Syömällä sisäistetään ruokaa eli syöjästä tulee, mitä hän syö. Esimerkiksi tutkimukseen osallistunut tyttö vastasi kysymykseen, mitä hänen ikäisensä lapset syövät: "Meidät on tehty pizzasta." Tämä ryhmä kentuckylaislapsia ilmoitti syövänsä "roskaruokaa" ilman syyllisyydentunnetta, koska he ovat lapsia. Myös suomalaislapsilla on oma ruokakulttuurinsa. Se ei todennäköisesti aivan vastaa kentuckylaista. Hampurilaisilla, makeisilla ja pizzalla lienee paikkansa myös suomalaislasten ruokakulttuurissa.

Gun Roos, KTL

(09) 474 4636, gun.roos@ktl.fi