Biologisen aseen kieltosopimusta vahvistetaan |
||
|
Vuonna 1975 astui voimaan kansainvälinen yleissopimus bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi (BTWC -sopimus). Sopimukseen on liittynyt 138 jäsenmaata ja sen on lisäksi allekirjoittanut 18 maata. Sopimus kieltää biologisten aseiden (esimerkiksi sodankäyntiin sopivat virukset ja bakteerit sekä niiden levittämiseen tarvittavat laitteet) kehittämisen, tuotannon, varastoinnin sekä niiden muunlaisen hankinnan ja säilyttämisen. Sopimukseen ei ole kirjattu suoranaista käyttökieltoa, koska biologisen aseen käyttö on kielletty vuoden 1925 Geneven pöytäkirjassa. BTWC -erityiskonferenssi perusti vuonna 1994 Ad Hoc -työryhmän laatimaan ehdotuksia kieltosopimuksen vahvistamiseksi. USA:n, EU-maiden ja eräiden muiden maiden muodostaman länsiryhmän maiden toivoma tavoiteaikataulu on saattaa työryhmän työ valmiiksi vuoden 1998 puoleen väliin mennessä. Tämä aikataulu ei kuitenkaan saanut kaikkien jäsenmaiden tukea, vaan konferenssin loppuasiakirjaan kirjattiin lausuma, että ryhmän tulee saada työnsä päätökseen niin pian kuin mahdollista. Sen tulee esittää yksimielisesti hyväksytty raporttinsa erityiskonferenssissa, joka järjestetään ennen seuraavaa viidettä BTWC -tarkastelukonferenssia vuonna 2001. Erityisesti Persianlahden sodan kokemukset ja presidentti Jeltsinin julkisesti 1992 myöntämä sopimuksen vastainen toiminta entisen Neuvostoliiton alueella (ns. Sverdlovskin pernaruttoepidemia vuonna 1975) ovat osaltaan lisänneet kiinnostusta BTCW -sopimuksen vahvistamiseen. |
Muita paineita samaan suuntaan ovat aiheuttaneet bioaseiden mahdollinen käyttö terroriaseina sekä muun aseteknologian ja mikrobiologian kehitys. Suomi osallistuu Ad Hoc -työryhmän työskentelyyn yhdessä noin viidenkymmenen muun maan kanssa. Geneveen on keväällä 1997 perustettu uusi aseriisuntasektorin suurlähettilään virka, jossa eräänä alueena on johtaa paikan päällä maamme osallistumista BTWC-sopimusta koskeviin neuvotteluihin. Ulkoasiainministeriö on halunnut neuvotteluihin Suomen valtuuskunnan jäseniksi myös kolme sisältöasiantuntijaa, jotka ovat KTL:sta, Sotilaslääketieteen laitokselta ja Kemianteollisuus ry:stä. Neuvottelut käydään tällä hetkellä ns. tekstipohjalla. Tekstipohja on noin 230 sivuinen alustava sopimusasiakirja, josta lopullinen sopiminen tavoiteajassa on mahdollista. Asiakirjan sisältöä ei luonnollisesti ole tässä vaiheessa vielä hyväksytty. Sen keskeinen tavoite on saada aikaan globaalinen valvontajärjestelmä. Uulkoasiainministeriö on pyytänyt KTL:sta osaltaan suunnittelemaan sovittavan sopimuksen määrittelemää valvontaa Suomessa. Olli Haikala, KTL (09) 474 4559, olli.haikala@ktl.fi Risto Visakorpi, Sotilaslääketieteen laitos
|
|
|
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!
|
||