HIV-testaus raskaana oleville laajenee

Vuoden 1998 alusta lukien kaikille raskaana oleville tulee tarjota äitiysneuvolakäynnin yhteydessä maksutonta HIV-testiä. Se voidaan tehdä samassa yhteydessä, kun äidistä otetaan verinäyte muiden tartuntatautien tutkimiseksi. Mikäli äidillä todetaan HIV-tartunta, hänet ohjataan raskauden ja synnytyksen ajaksi lapsen tartuntaa ehkäisevään hoitoon. Uudella järjestelmällä on edellisen lisäksi toinenkin tavoite: kaikkien neuvoloiden HIV-seulonnoilla pyritään tehostamaan myös HIV-tartuntojen vähentämiseen tähtäävää neuvontatyötä.

Tänä vuonna 19 naisella todettu HIV-tartunta

Suomessa naisilla todettujen HIV-tartuntojen määrä on kasvanut 1990-luvulla. Lokakuun puoliväliin 1997 mennessä Suomessa oli todettu HIV-tartunta kaikkiaan 174 naisella, joista tämän vuoden aikana jo 19:llä. Naisten tartunnoista yli 80 prosenttia on saatu heteroseksin yhteydessä. Valtaosa HIV-tartunnan saaneista naisista on tartunnan toteamishetkellä alle 39-vuotiaita.

Jo vuonna 1986 neuvoloissa aloitettiin mm. Helsingissä ja eräillä muilla paikkakunnilla aktiivisesti tarjota HIV-testiä kaikille raskaana oleville. Tartunta todettiin vuosittain muutamalla. KTL käynnisti vuonna 1993 nk. unlinked-anonymous -testauksen, jossa äideiltä muihin tarkoituksiin kerätyistä verinäytteistä tutkittiin nimettöminä HIV-vasta-aineet. Tutkimuksessa on vuosittain todettu HIV-tartunta 5-7 raskaana olevalla naisella. Eräissä kunnissa HIV-testin ottaminen neuvolakäynnin yhteydessä on kuitenkin kielletty. Näissä kunnissa äidin on täytynyt käydä erillisessä verikokeessa terveyskeskuksen toimipisteessä.

HIV-äitien lapsista suuri osa on terveitä

Suurin osa HIV-tartunnan saaneille äideille syntyneistä lapsista on täysin terveitä, ja kun äitien HIV-tartunta on raskauden aikana tiedossa, voidaan lasten tartuntariskiä pienentää.

toisen palstan alkuun

Äidistä lapseen HIV voi tarttua raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Valtaosa tartunnoista ajoittuu synnytykseen tai juuri synnytystä edeltävään aikaan. Imettäminen lisää tartuntariskiä 15-20 prosenttia. Tarttuvuus vaihtelee eri maissa äitien terveydentilasta ja paikallisista hoitomahdollisuuksista riippuen.

Tartuntariskiä voidaan vähentää huomattavasti lääkityksen ja imetyksestä pidättymisen avulla. Yhdysvaltalais-ranskalaisen tutkimuksen mukaan äideille raskauden aikana ja sen jälkeen lapselle kuuden viikon ajan annetulla tsidovudiinilääkityksellä lapsen riski saada HIV-tartunta oli 8 prosenttia, kun lumelääkityksellä riski oli 26 prosenttia. Kahden tai kolmen lääkkeen yhdistelmänä toteutettu lapsen HIV-tartuntaa estävä lääkitys on todennäköisesti tehokkaampi kuin pelkkä tsidovudiinilääkitys.

Hyvästä hoidosta huolimatta joku lapsista kuitenkin saa HIV-tartunnan. Nämäkin lapset ovat vastasyntyneinä aivan terveitä, ja HIV aiheuttaa oireita vasta muutaman kuukauden iässä tai vasta monen vuoden kuluttua. Huolellisella hoidolla oireetonta ja hyväkuntoista vaihetta voidaan pidentää ja näin saada lapselle monta hyvää elinvuotta.

Suomessa on todettu HIV-tartunta neljällä lapsella. HIV-tartunnan saaneille äideille on toki syntynyt useampia lapsia, mutta kaikki lapset eivät ole saaneet tartuntaa tai lapset ovat niin pieniä, ettei lapsen HIV-tilannetta ole voitu vielä selvittää. Neljästä HIV-tartunnan saaneesta lapsesta kaksi on sairastunut AIDS-vaiheeseen. Sairastuneista lapsista toinen on kuollut.

Lähde:

Kansanterveyslaitos 1997: HIV-tietopaketti perusterveydenhuollossa toimiville - HIV-seulonta äitiysneuvoloissa. Toimittaneet Pekka Holmström ja Pauli Leinikki. Kirjoittajat: Olli Haikala, Pekka Holmström, Marja Leena Kantanen, Henna Korte, Pauli Leinikki, Matti Ristola, Eeva Salo, Hannele Savonius, Tarja Tamminen.
ISBN: 951-740-065-9

Tietopaketti on luettavissa myös KTL:n www-palvelussa (www.ktl.fi)

Pekka Holmström, KTL

(09) 474 4673, pekka.holmstrom@ktl.fi