|
Kuluvan vuoden aikana EHEC-tapausten ilmaantuminen on nostanut tartuntatautien
seurannan ja epidemioiden selvittämisen yleisen kiinnostuksen kohteeksi.
Etelä-Pohjanmaan epidemian yhteydessä tartunnan alkuperä
saatiin selville vain muutamassa tapauksessa, vaikka EHECin tuloa osattiin
odottaa ja vaikka epidemioiden selvityksiin käytettiin sekä
tehokkaaksi tunnettuja epidemiologisia tutkimusmenetelmiä että
uusimpia laboratoriotekniikoita. Kokemukset osoittivat, että eri
viranomaisten yhteistyö on avainasemassa ja sitä on edelleen
kehitettävä. Osapuolia ovat lääketieteen, eläinlääkinnän
sekä elintarvikevalvonnan asiantuntijatahot ja viranomaiset.
Salmonella-infekioiden pieni ilmaantuvuus on osoitus Suomen elintarvikevalvonnan
ja salmonellan torjuntaohjelman tehokkuudesta. EHEC on voimakkaasti
omavalvontaan panostaneen järjestelmämme uusi koetinkivi.
EHECin laboratoriodiagnostiikka on monin verroin vaikeampaa kuin salmonellan.
Se kestää selvästi happamampia olosuhteita kuin monet
muut bakteerit ja pienikin annos riittää aiheuttamaan tartunnan.
Uimaveden todistaminen syylliseksi vesinäytteiden mikrobiologisilla
tutkimuksilla voi osoittautua ylivoimaiseksi sellaisissakin tapauksissa,
missä epidemiologinen tutkimus on selvästi osoittanut tartunnan
lähteen.Eläinten ja eläinperäisten tautien valvonnasta
vastaavat eläinlääkintäviranomaiset pohtivat vakavasti
millaiset varotoimet ovat riittävät estämään
bakteerin kulkeutumisen ravintoketjuun. Liialliset varotoimet lisäävät
tarpeettomasti kustannuksia, eikä niiden tehosta ole varmuutta.
toisen palstan alkuun
|
|
Toisaalta ruoan kautta tapahtuneet tartunnat saattavat
muuttaa - ainakin tilapäisesti - kulutustottumuksia ja aiheuttaa
siten taloudellisia seuraamuksia.
EHEC-tartuntojen toteaminen viime kesäisen epidemian yhteydessä
onnistui ilmeisen hyvin. Laboratoriotutkimusten soveltamisessa on kuitenkin
edelleen ongelmia: mille herkkyystasolle tulisi laboratoriotutkimukset
virittää niin että tautitapaukset todettaisiin riittävän
suurella todennäköisyydellä, mutta kustannukset eivät
nousisi kohtuuttoman suuriksi? Miten kehittää työnjakoa
bakteriologian kliinisestä diagnostiikasta vastaavien laboratorioiden
ja Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalaboratorion kesken?
Viime vuosina Suomessa on panostettu paljon hyvän tartuntatautien
seurantajärjestelmän pystyttämiseen. Täsmällinen
tieto on tärkeää, koska se ohjaa torjuntatoimenpiteitä
ja auttaa tunnistamaan epidemioita. Järjestelmän jatkuva kehittäminen
on kansanterveyden kannalta avainalueita. Myös EU:ssa seurannan
merkitys on otettu huomioon. Suomen puheenjohtajakaudella vuonna 1999
EU:n kaikki maat kattava yhteinen tartuntatautien seurantaverkosto saattaa
olla toiminnassa tärkeimpien tartuntatautien osalta.
Pauli Leinikki, KTL
Petri Ruutu, KTL
|
