Ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen yhä vaikeasti arvioitavissa

Monet ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa ja etenkin vaikutusten suuruuden arvioiminen täysin mahdotonta. Siksi kirjoittajat ovat varmaan aivan oikein valinneet työtavakseen skenaarioiden kvalitatiivisen esittämisen. Kun kunnolla tehdään listaus siitä, mitkä terveysvaikutukset ovat mahdollisia tai todennäköisiä, voidaan ryhtyä arvioimaan ja myös tutkimaan niiden suuruutta.

Huomattava osa terveysvaikutuksista on epäsuoria, mutta suoriakin vaikutuksia löytyy. Helleaaltojen vaikutukset kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen tunnetaan hyvin. Helleaallot siirtyvät ilmastonmuutoksen mukana uusille alueille. Toisaalta voi olettaa kuolleisuuden vähenevän kylmillä aluleilla, kun ilmasto muuttuu lauhkeammaksi. Tämän ei kuitenkaan oleteta läheskään kompensoivan lämpenemisen aiheuttamaa kuolleisuuden lisäystä.

Malaria leviää

Merkittävimpiä ovat kuitenkin epäsuorat vaikutukset terveyteen. Tässä käsitellään lyhyesti vain kahta, mikrobitautien levinneisyyden muutoksia, erityisesti vektorien levittämien mikrobitautien, sekä elintarviketuotannon muutoksista aiheutuvia terveysvaikutuksia.

Keskeisin vektoritauti, jonka levinneisyyteen ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan, on malaria. Vuosittain malarian saa tätä nykyä noin 350 miljoonaa ihmistä. Koska malariaa kuljettavien sääskien leviäminen riippuu sekä lämpötilasta että kosteudesta (toukkien kehittyessä lätäköissä ja vesistöissä), malarian endeemisen alueen arvioidaan leviävän sekä huomattavaan osaan Yhdysvaltoja että eteläistä Eurooppaa. Eräiden arvioiden mukaan lisäys voisi olla suuruusluokkaa 50-80 miljoonaa tapausta vuodessa ensi vuosisadan kuluessa. Väestömäärinä 60 prosenttia maailman väestöstä asuisi malariariskialueilla nykyisen 45:n sijasta.

Useiden muiden trooppisten mikrobi- ja loistautien oletetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, mutta vaikeudet arvioida muutoksen suuruutta ovat niiden kohdalla huomattavasti suuremmat. Paitsi vektoritautien, myös useiden muiden ympäristöstä riippuvien infektioiden kuten ripulitautien leviämisedellytysten oletetaan muuttuvan. Mm. koleran osalta on selvää näyttöä liittymisestä vesistöjen rehevöitymiseen, ja vastoin aikaisempia käsityksiä vibrio voi tietyissä oloissa säilyä ihmiselimistön ulkopuolella pitkiä aikoja.

Ruokamyrkytysten ilmaantuvuus riippuu selvästi lämpötilasta ja monissa maissa huippu on loppukesällä. Koska jäähdytyksellä ja hygienialla voidaan vaikuttaa ruokamyrkytyksien esiintymiseen ratkaisevasti, on vaikea arvioida, lisääntyvätkö nämä ilmastonmuutoksen myötä.

Vilja vähenee

Merkittävä ja hyvin vaikeasti arvioitava tekijä on satoisuuden muutoksien vaikutus ravitsemukseen ja sitä tietä terveyteen.

toisen palstan alkuun

Vuosikymmeniä kestänyt ravinnon tuotannon lisääntyminen on 1980-luvulla pysähtynyt ja väestön lisääntyessä kohti kymmentä miljardia on elintarvikkeiden tuotannolla joka tapauksessa suuria vaikeuksia kattaa tarpeet. Koko maailman keskimuutos ei välttämättä ole kovin suuri, koska toisilla alueilla sadot huononevat ja toisilla paranevat. Parhaiden tämänhetkisten arvioiden mukaan odotetaan viljatuotantoon 1-7 prosentin vähennystä. Kaikkein huolestuttavinta on, että monet jo nyt nälänhädästä kärsivät trooppiset ja subtrooppiset alueet kuuluvat pahimpiin häviäjiin, mahdollisesti myös keskeiset Yhdysvaltain ja Venäjän vilja-alueet. Ei ole itsestään selvää, millä aikataululla esimerkiksi Siperian parantuviksi arvioituja olosuhteita voidaan hyödyntää. Siten todennäköisin seuraus on viljan hinnan nousu ja pahentuvat pakolaisongelmat esimerkiksi Sahelin alueella Afrikassa kaikkine sekundaarisine terveysvaikutuksineen.

Lisää myrskyjä

Keskeisten vektoritauteihin ja elintarviketuotantoon liittyvien terveysvaikutusten ohella on joukko erilaisia tekijöitä, jotka enemmän tai vähemmän suoraan vaikuttavat terveyteen. Näistä voi esimerkkeinä mainita ilmaston ja sään epävakauden. Ilmastonmuutos johtanee suursäätilan "logiikan" muutoksiin eli hakeutumiseen uudenlaisiin alueellisiin säätyyppeihin. Tähän saattaa liittyä monenlaisia häiriöitä, jotka näkyvät epävakautena, myrskyjen lisääntymisenä, sateiden muutoksina ja siitä seuraavina tulvina ja niin edelleen. Näiden määrä onkin lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, mutta yhteys ilmastonmuutokseen ei ole varma.

Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät merivirtoihin ja niiden muutoksiin. Perun länsipuolella tunnetaan hyvin merivirtojen "el Nino"-ilmiö, jolloin normaali kylmä ravinteikas Humboltin virta jää saapumatta rannikolle ja kalansaaliit romahtavat. El Nino -katastrofi on vanhastaan tullut noin kerran viidessä vuodessa tai hiukan useammin, mutta viime aikoina se on tihentynyt ja saattanut tapahtua useina vuosina peräkkäin. Euroopan kannalta ratkaisevin merivirran muutos on ennustettu Golf-virran oskilloiva käytös, josta on merkkejä arkeologisissa kairauksissa. Golf-virran "sukeltaminen" ennen Eurooppaan ehtimistä aiheuttaisi nopean jäähtymisen koko Euroopassa, vaikka maapallo muutoin lämpenee.

WHO/WMO/UNEPin raportti on erinomainen tietolähde siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään tai spekuloidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen. Säteilyn ja karsinogeenisten aineiden kohdalla periaatteena on pitkään ollut pelata varman päälle, eli tehdä kaikki mahdollinen potentiaalistenkin riskien eliminoimiseksi. Jos kaikkiin potentiaalisiin (ja usein sangen todennäköisiin) riskeihin halutaan ilmastonmuutoksen osalta vaikuttaa, varsin dramaattisetkin toimenpiteet näyttäisivät jo tällä tiedolla oikeutetuilta.

Taulukko: Keskeisimmät trooppiset vektoritaudit ja ilmastonmuutoksesta johtuvan muutoksen todennäköisyys niiden ilmaantuvuudessa

Viite: Climate Change and Human Health, toim. A.J McMichael, A. Haines, R. Slooff ja S. Kovats. WHO, Geneva 1996.

Jouko Tuomisto, KTL

(017) 201 300, jouko.tuomisto@ktl.fi