Kuntoutus ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tukena

Veteraanikuntoutuksen laatuprojekti oli kuntoutuksen laadun parantamiseen tähtäävä tutkimus, jonka kohderyhmäksi kutsuttiin 41 veteraanikuntoutusta antavaa kuntoutuslaitosta Valtiokonttorin Sove-yksikön yhteistyökumppaneista. Kuntoutuksen laatuhankkeella oli kolme tarkoitusta: tutkia laitosten antaman kuntoutuksen laatua, kiinnittää kuntoutuslaitosten huomiota geriatrisessa kuntoutuksessa tärkeisiin laatukysymyksiin ja kehittää laatumittaristoa.

Asiakasnäkökulma oli keskeinen tässä tutkimuksessa, joka toteutettiin kolmen lomakkeen kyselynä. Kukin kuntoutuja täytti kaksi lomaketta: ensimmäisen kuntoutusjakson alussa ja toisen noin kuukauden kuluttua kuntoutusjakson päättymisestä. Kolmannen lomakkeen täytti kuntoutuslaitoksen lääkäri kuntoutusjakson lopussa. Tutkimus koski loka-marraskuussa 1995 alkaneita kuntoutusjaksoja.

Kuntoutujajoukko

Tänä aikana laitoksissa oli runsas kuusi tuhatta rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain ja sotilasvammalain mukaista asiakasta. Kaikkiin kolmeen vaiheiseen osallistui 4 943 kuntoutujaa; heistä oli miehiä 68 ja naisia 32 prosenttia. Miesten keski-ikä oli vajaat 75 ja naisten 72 vuotta; 80 vuotta täyttäneitä oli 12 prosenttia. Kuntoutujista 16 prosenttia oli vajaa- tai heikkokuntoisia. Veteraanien osuus oli 39 ja sotainvalidien 43 prosenttia. Lähes kaikki miehet olivat joko veteraaneja tai sotainvalideja, mutta naisista noin puolet oli veteraaneja ja puolet jaettuun kuntoutukseen osallistuvia tai muita puolisoita sekä leskiä. Laitoskuntoutuksen osuus oli 97 prosenttia, loppu oli puoliksi avo- ja päiväkuntoutusta. Laitosjakson pituus oli tavallisimmin kaksi viikkoa, ja avojakson laajuus oli useammin 10 kuin 15 kertaa.

Koettu terveydentila alussa

Sekä miehistä että naisista 30 prosenttia piti omaa terveydentilaansa ikätovereihin verrattuna hyvänä ja runsas kymmenesosa huonona. Yli 40 prosentilla terveydentila oli huonontunut kuntoutusta edeltäneen vuoden aikana ja vajaalla kymmenesosalla parantunut. Viidesosalla toistuvat kivut olivat hellittäneet ja viidesosalla pahentuneet. Kuntonsa mukaista liikuntaa harrasti useammin kuin kerran viikossa runsas 70 prosenttia kuntoutujista. Kävelykyky oli kuntoutusta edeltävän kuukauden aikana huonontunut yli neljäsosalla. Neljäsosa nukkui huonosti usein tai aina ja voimakasta väsymystä tunsi viidesosa. Mieliala oli parantunut ja samoin huonontunut kymmenesosalla. Noin 15 prosenttia kuntoutujista oli psyykkiseltä toimintakyvyltään vajaakuntoisia.

Terveydentila lääkärin lopputarkastuksessa

Kuntoutuslaitoksen lääkäri kirjasi seuraavia kuntousjaksolla havaittuja kuntoutujan itsenäiselle selviytymiselle ja sairauksien ennaltaehkäisyssä tärkeitä terveystuloksia. Ikään nähden normaalit verenpaine ja näkö oli 85 prosentilla sekä miehistä että naisista sekä normaali kuulo 70 prosentilla miehistä ja 90 prosentilla naisista. Viidesosa oli vailla säännöllistä lääkitystä, yhtä tai kahta lääkettä käytti kolmasosa ja sitä useampia noin puolet. Masentuneisuutta havaittiin noin 15 prosentilla.

Kuntoutusjaksolla ryhdyttiin lääkityksen, verenpaineen tai virtsavaivojen vaatimiin toimenpiteisiin runsaalla kymmenesosalla, sen sijaan harvemmin toimenpiteitä tarvittiin rasitusrintakivun, kuulon, näön, masennuksen, suun terveyden, apuvälinetarpeen tai kaatuilun vuoksi. Lähes puolet kuntoutujista sai jalkahoitoa. Lääkäri arvioi liikuntakyvyn parantuneen runsaalla kolmanneksella, ja muussa toimintakyvyssä oli tapahtunut muutos vajaalla kolmanneksella sekä miehistä että naisista.

toisen palstan alkuun

Noin 40 prosenttia oli erittäin ja lähes puolet kohtalaisen aktiivisia kuntoutusjaksolla, vain noin joka kymmennes oli lähinnä hoitojen vastaanottajia. Miesveteraaneista kolmella neljäsosalla oli asianmukainen lähete ja lähes puolella asianmukainen kuntoutussuunnitelma kuntoutukseen tullessaan. Lääkärien arviot kuntoutuksen tuloksellisuudesta vaihtelivat voimakkaasti laitoksittain, mutta erot kuvannevat enemmän lääkärien näkemyseroa ja vaatimustasoa kuin todellisia tuloksellisuuseroja.

Koettu terveys kuukauden kuluttua

Palautelomake jaettiin kuntoutujille jakson päätteeksi, ja he lähettivät sen noin kuukauden kuluttua suoraan KTL:een. Asiakaspalautteessa oli kaksi osaa: asiakastyytyväisyys ja kuntoutuksen koetut terveysvaikutukset.

Kuntoutuslaitokseen yleisesti, sen varustetasoon, ruokaan, henkilökunnan ammattitaitoon, sen kuntoutujiin kohdistamaan huomioon ja jakson alussa olleen lääkärintarkastuksen perusteellisuuteen oltiin varsin tyytyväisiä. Kriittisesti 27 prosenttia arvosteli hoitojen määrää, 15 prosenttia hoitojen osuvuutta asiakkaan odotuksiin ja 15 prosenttia kuntoutusjakson hyödyllisyyttä sekä 10 prosenttia iltaviihtyvyyttä. Lisäksi lääkärin keskusteluja kuntoutujan asioista piti liian vähäisenä 20 prosenttia. Kuntoutuksen fyysistä rasitusta piti sopivana 70 prosenttia. Viidesosalla ohjelma oli ollut kevyt terveydellisistä syistä. Lähes kaikki olivat valmiit menemään samaan laitokseen uudelleen.

Opastusta tai neuvontaa terveyteen ja arkielämään liittyvissä asioissa sai 90 prosenttia. Liikunta, terveellinen ruoka ja yleinen terveydentila olivat yleisimmät opastuksen aiheet, mutta myös lääkitykseen, tapaturmien välttämiseen, hygieniaan ja henkisiin ongelmiin sekä sosiaalietuuksiin oli kiinnitetty huomiota. Lähes 80 prosenttia kuntoutujista arvioi saaneensa neuvoista kohtalaisen tai erityisen hyödyn, loput pitivät neuvojen hyötyä vähäisenä. Noin 60 prosenttia ilmoitti kuntoutuksesta tultuaan lisänneensä liikuntaa ja runsas kolmasosa syövänsä terveellisemmin.

Kivut vähenivät, mieliala parani

Kuntoutujista yli 60 prosenttia ilmoitti kipujen vähentyneen sekä puolet terveydentilan, kolmasosa kävelykyvyn ja puolet mielialan parantuneen. Lisäksi 34 miehistä ja 44 prosenttia naisista arvioi arkielämän kotona sujuvan paremmin kuntoutuksen jälkeen. <kuvat>

Laatu tärkeää

Laatuhanke toteutui hyvin. Kuntoutuksen laadussa ilmeni laitoksittain eroja, jotka johtuivat kuntoutujien toimintakyvyn eroista. Mutta on mahdollista, että myös kuntoutuksen laadussa on eroja, joihin vastaisessa toiminnassa tulee kiinnittää huomiota. Yleisvaikutelma on, että kuntoutuslaitokset suoriutuivat hyvin iäkkäiden, mutta hyväkuntoisten henkilöiden kuntouttamisesta. Huonokuntoisia veteraaneja ja sotainvalideja kuntoutettiin tutkimusaikana lähinnä veljes- ja sairaskodeissa, sairaaloissa ja muutamissa muissa kuntoutuslaitoksissa.

Veteraanikuntoutus on tietotaidon edelläkävijä koko vanhusväestön kuntoutusta järjestettäessä. Laatu on entistä tärkeämpi kuntoutuksen elementti, kun veteraanit vanhenevat ja heidän terveydentilansa heikkenee. Kuntoutusjaksoon sisältyy silloin yhä enemmän lääkinnällisiä toimia, henkilökohtaista opastusta ja huolenpitoa. Pelkkä virkistys ei riitä turvaamaan iäkkään henkilön itsenäistä selviytymistä, vaan geriatrisen kuntoutuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisen tarpeet kasvavat. Tämä antaa uusia haasteita kuntoutuslaitoksille ja veteraanien kotikunnille.

Lähde:

Ryynänen L, Ryynänen OP, Puska P. Veteraanikuntoutuksen laatu. Tutkimus 41 kuntoutuslaitoksen toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1997:6, Helsinki 1997.

Leena Ryynänen, KTL

(09) 474 4569, leena.ryynanen@ktl.fi