Maailma terveysongelmat nyt ja tulevaisuudessa

Projektin tavoitteena oli arvioida kuolleisuuden, sairastavuuden ja vammaisuuden sekä terveyden keskeisten riskitekijöiden esiintymistä maailmassa. Lisäksi pyrittiin arvioimaan näiden tekijöiden muutokset vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksessa maat oli luokiteltu kahdeksaan ryhmään sosioekonomisen kehitystason, epidemiologisen homogeenisuuden ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Ryhmistä kaksi, länsimaiset markkinatalousmaat ja Euroopan entiset sosialistiset maat oli luokiteltu teollisuusmaiksi ja loput kuusi eri tyyppisiksi kehitysmaiksi.

Klusteriryhmät

Perinteisten kuolleisuus- ja sairastavuuslukujen lisäksi tutkimuksessa arvioitiin sairauksien aiheuttamaa menetystä myös muilla mittareilla. Näistä keskeinen oli DALY (Disability-Adjusted Life Year), millä arvioitiin sairauksien, vammaisuuden ja kuoleman takia ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet tilan haitta-asteella painotettuna. Sairaudet esitettiin sekä diagnoosiluokittain että kolmena laajempana kokonaisuutena, sairausklusterina. Ensimmäisen sairausklusterin muodostavat tartuntataudit, aliravitsemus sekä raskauteen ja synnytykseen liittyvät tilat. Toiseen klusteriin kuuluvat ei-tarttuvat krooniset taudit, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja mielenterveyden häiriöt. Kolmannen klusterin muodostavat tapaturmat ja väkivalta. Tulevaa kehitystä arvioivan ennustemallin pohjana käytettiin olemassa olevia tietoja ja ennusteita kuolinsyistä, kansantuotteen kehityksestä, koulutuksesta, teknologian kehityksestä ja tupakan kulutuksesta.

Vuonna 1990 maailmassa kuoli arviolta 50 miljoonaa henkeä. Kuolemista neljä viidennestä tapahtui kehitysmaissa. Yli puolet kuolemista aiheutui toiseen klusteriin kuuluvista syistä, eli kroonisista taudeista. Teollisuusmaissa kroonisten tautien osuus kaikista kuolemista oli yli 90 prosenttia. Kehitysmaissa kroonisten tautien osuus kuolleisuudesta oli lähes puolet ja krooniset taudit olivat hieman yleisempi kuolinsyy kuin ensimmäiseen klusteriin kuuluvat kuolinsyyt.

Vuonna 1990 viisi yleisintä kuolinsyytä maailmassa olivat: sepelvaltimotauti, aivoverenkierron sairaudet, keuhkokuume, ripulitaudit ja perinataalikauden häiriöt. Vuoden 2020 skenaariossa yleisimpien kuolinsyiden järjestys muuttuu verraten vähän.

toisen palstan alkuun

Sydän ja verisuonisairaudet pysyvät kärjessä. Hengitystieinfektioiden ja ripulin aiheuttamien kuolemien suhteellinen osuus pienenee hiukan, mutta ne pysyvät yhä kymmenen yleisimmän kuolinsyyn joukossa. HIV on vuonna 1990 kuolinsyytilastossa vasta 30. tilalla, mutta nousee yhdeksänneksi vuonna 2020.

Varhaislapsuuden infektiot ratkaisevat

Jos kuolleisuutta arvioidaan kuolintapausten määrän sijasta kuolemien takia menetettyinä elinvuosina, viisi tärkeintä kuolinsyytä ovat hengitystieinfektiot, ripulitaudit, perinataalikauden häiriöt, sepelvaltimotauti ja tuhkarokko. Varhaislapsuuden infektioiden merkitys korostuu, koska kuoleman takia menetetään sitä enemmän odotettavissa olevia elinvuosia, mitä nuorempana kuolema on tapahtunut. Vuoden 2020 skenaariossa eniten elinvuosia menetetään sepelvaltimotaudin takia ja seuraavaksi eniten liikenneonnettomuuksien, aivoverenkierron sairauksien, hengitystieinfektioiden ja tuberkuloosin takia.

Kuva maailman terveysongelmista muuttuu hieman, kun arvioon otetaan mukaan myös sairauksia, jotka eivät aiheuta kuolemaa, mutta joista aiheutuu merkittävää kärsimystä ja vammautumista ja elämän laadun huononemista. Vuonna 1990 tärkeimpiä sairauksia näin arvioituna (DALY) olivat hengitystieinfektiot, ripulitaudit, perinataalikauden häiriöt, depressio ja sepelvaltimotauti. Vastaavasti vuonna 2020 elämän laadulla painotettuja elinvuosia vievät eniten sepelvaltimotauti, depressio, liikenneonnettomuudet, aivoverenkierron häiriöt ja krooninen bronkiitti.

Tupakan merkitys lisääntyy

Vuonna 1990 tärkeimpiä sairauksien riskitekijöitä olivat aliravitsemus, veteen ja sanitaatioon liittyvät ongelmat, suojaamaton seksi ja tupakointi. Veteen ja sanitaatioon liittyvien ongelmien uskotaan vähenevän merkittävästi tulevaisuudessa. Suojaamattoman seksin merkitys lisääntyy vielä noin kymmenen vuoden ajan, mutta alkaa sen jälkeen vähitellen laskea. Tupakan merkitys sairauksien synnyssä lisääntyy jyrkästi seuraavan 30 vuoden aikana, ja vuonna 2020 tupakointi on ylivoimaisesti tärkein sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja maailmassa.

Lähde: Murray JL, Lopez AD, The global burden of disease. A comprehensive assessment of mortality and disability from diseases, injuries, and risk factors in 1990 and projected to 2020.

Pekka Jousilahti, KTL

(09) 474 4623, pekka.jousilahti@ktl.fi