Maailman krooniset taudit yleistyvät

Maailman krooniset taudit yleistyvät

Puoli vuosisataa sitten enemmistö maailman ihmisistä kuoli ennen viidettäkymmenettä syntymäpäiväänsä. Nykyään kehitysmaiden odotettavissa oleva elinikä on 64 vuotta, ja sen oletetaan edelleen pitenevän. Samalla kroonisten tautien osuus sairauksien ja kuoleman aiheuttajana suurenee.

WHO:n vuosittain julkaisema raportti The World Health Report keskittyy tänä vuonna kroonisiin sairauksiin. Eliniän pitenemisen ja väestön ikääntymisen lisäksi krooniset sairaudet lisääntyvät elintapojen muutoksen vuoksi: vaurastunut väestönosa omaksuu yhä useammassa maassa länsimaista ruoka- ja tapakulttuuria, mitä seuraa myös tautikirjon muuttuminen länsimaiseksi. Iskeeminen sydäntauti onkin yleisin kuolinsyy maailmassa ja aiheuttaa muiden verenkiertoelimistön sairauksien kanssa kuolemista vajaan kolmasosan.

Toisaalta kehitysmaat kamppailevat edelleen myös infektiotautien kanssa, jotka teollisuusmaissa ovat kuolinsyynä selvästi harvinaisempia. Maailmanlaajuisesti infektiot aiheuttavat joka kolmannen kuoleman. Kehitysmaat ovatkin yhä pahenevassa kaksoisrasituksen kierteessä, joka asettaa terveydenhuollolle valtavia haasteita.

Rokotuksistako helpotusta syöpään

Vaikka monet tekijät lisäävät terveydenhuollon paineita erityisesti kehitysmaissa, optimismia on myös kroonisten tautien kuten syövän ehkäisyssä. Monet syövät ovat jonkin infektion aiheuttamia, ja infektioiden torjunnalla esimerkiksi rokotuksin voidaan vähentää myös syövän ilmaantuvuutta. WHO:n arvion mukaan maailman 540 000 uudesta maksasyövästä 83 prosenttia aiheutuisi hepatiitti B -infektiosta, johon nykyään on tehokas rokote. WHO suosittelee kattavaa rokotuskampanjaa taudin vaivaamille alueille.

Ihmisen papilloomavirusta vastaan on kehitteillä useita rokotteita, joiden toivotaan vähentävän kohdunkaulan syöpää. Myös mahasyövän ehkäisyyn päästään tehokkaasti, jos onnistutaan kehittämään rokote Helicobacter pylorille.

toisen palstan alkuun

Tehokkaiksi osoittautuneisiin rokotusohjelmiin saatu rahoitus on hiipunut viime vuosina, kun rahoittajat tähyävät uusia, "modernimpia" keinoja kansanterveyden edistämiseen.

Puutostaudit riivaavat yhä miljardeja

Yleisimpien pitkäaikaisten tautien listalle pääsee kolme puutostautia: raudanpuuteanemia on lähes kahdella miljardilla ihmisellä, jodin puute vajaalla miljardilla ja aliravitsemus 200 miljoonalla. Jodinpuutteen hoitamiseksi on pyritty kaiken ruokasuolan jodaamiseen vuoteen 2000 mennessä, mikä hyötyyn nähden vähäisillä investoinneilla onnistuisikin. Jos sitoumuksissa pysytään, pitäisi uusien jodinpuutetapausten hävitä ensi vuosikymmenellä.

Raudanpuuteanemia on tyypillisesti lisääntymisikäisten naisten ja alle 5-vuotiaiden lasten tauti. Sen ehkäisy on vaikeampaa ja vaatii monitahoisia toimia: äitiyshuoltoa, loistautien ehkäisyä ja ravintoneuvontaa, mutta myös rautalääkitystä ja ravinnon rautalisää.

Näyttää siltä, että priorisointikeskustelu maailman terveydestä voisi olla avartavaa; tehokkaita, toimivia ja kuitenkin halpoja keinoja kärsimysten lievittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen on vielä käyttämättä.

Taulukot:

Viite: The world health report 1997: conquering suffering, enriching humanity. World Health Organization, Geneva, 1997.

Jouni Tuomisto, KTL

(017) 201 305, jouni.tuomisto@ktl.fi

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!