Tartuntatautien ilmoittamismenettelyä hiotaan - muutokset voimaan 1.1.1998

Tartuntatautien valtakunnallinen seuranta uudistettiin perinpohjin 1994. Luotiin järjestelmä, jossa tietoja saadaan sekä hoitavilta lääkäreiltä että suoraan mikrobiologian laboratorioista. Mikrobiologian laboratorioiden ilmoitukset antavat perustiedon eri tautien esiintymisestä. Lääkärin ilmoitukset sisältävät laboratorioiden ilmoituksia täydentäviä tietoja torjunnan kannalta keskeisistä infektioista. Sairaanhoitopiirit vastaavat tartuntatautien alueellisesta ja KTL valtakunnallisesta rekisteröinnistä.

Kolmen vuoden käyttökokemuksen perusteella järjestelmää hiotaan nyt entistä paremmin toimivaksi. STM on antanut tartuntatautien ilmoittamista koskevan uuden määräyskirjeen (1997:34: Tartuntatautien ilmoitusmenettely), joka postitetaan laajoille käyttäjäryhmille yhdessä KTL:n laatimien yksityiskohtaisten ohjeiden kanssa marraskuun alkuun mennessä. Ne ovat löydettävissä myös KTL:n www-palvelusta (www.ktl.fi).

Muutokset

Lääkärien ilmoitusvelvollisuus

Lääkärien ei tarvitse enää ilmoittaa Chlamydia trachomatiksen aiheuttamia sukupuolitauteja, koska lääkärin tartuntatauti-ilmoitusten klamydiaa koskevat lisätiedot eivät merkittävästi täydennä laboratorioiden ilmoituksilla määrästä saatavia tietoja. Klamydiainfektiot kuuluvat edelleen tartuntatautiasetuksessa lueteltuihin tartuntatauteihin, joiden tutkimus ja hoito on maksutonta. On erittäin tärkeää, että ilmoitusmenettelyyn tehtävistä muutoksista riippumatta klamydian samoin kuin muiden sukupuolitautien yhteydessä suoritettaisiin nykyistä järjestelmällisemmin tartunnalle mahdollisesti altistuneiden kontaktien jäljitystä ja hoitoon ohjausta

Lääkärien ei myöskään tarvitse ilmoittaa muita salmonellainfektioita kuin Salmonella Typhin ja Paratyphin aiheuttamat infektiot. Salmonellainfektioiden nykyinen ilmoitusmenettely on ollut ilmoittajalle vaikeatulkintainen ehdollisuuksiena vuoksi, ja ilmoituksista kertynyt tieto tartunnan saaneen mahdollisesta työstä elintarvikealalla tai muussa riskiammatissa on ollut epätarkkaa. Välttämättömiä tartuntapaikkatietoja on kerätty sekä lääkärin että laboratorion ilmoittamisen yhteydessä. Lääkärin ilmoittamisen poistuessa laboratorion ilmoituksilla tapahtuvaa tartuntapaikkaa koskevaa tiedonkeruuta pyritään edelleen tehostamaan. Myös salmonellainfektioiden asema tartuntatautiasetuksessa pysyy muuttumattomana.

Enterohemorragisen E. coli -bakteerin (EHEC) aiheuttama infektio muuttuu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, ja samalla lääkärin ilmoitettavaksi. Näin voidaan seurata riittävän tarkoin ja järjestelmällisesti EHEC-infektioita taudin merkityksen lisäännyttyä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Muutoksen myötä taudin tutkimus ja hoito ovat potilaalle maksuttomia, ja hänelle voidaan maksaa korvausta mahdollisesta työstäpidättämisestä johtuvasta tulonmenetyksestä.

toisen palstan alkuun

Myös hepatiitti C muuttuu lääkärin ilmoitettavaksi tartuntataudiksi. Uusia tapauksia havaitaan laboratorioiden tekemien ilmoitusten perusteella vuosittain lähes 2 000. Lääkärin ilmoituksilla saadaan lisätietoa tartunnan taustasta ja kliinisestä kuvasta, joka helpottaa ilmoitusjärjestelmän tuottamien lukujen epidemiologisen merkityksen ja mahdollisten akuuttien hepatiitti C -infektioiden määrän analysointia.

Edellä mainittujen muutosten myötä lääkärien tartuntatauti-ilmoitusten kokonaismäärä laskee vuosittain noin 12 000 ilmoituksesta 5 000 ilmoitukseen, ja tavallisimmaksi lääkärien ilmoitettavaksi taudiksi nousee hepatiitti C.

Laboratorioiden ilmoitusvelvollisuus

Laboratorioiden ilmoitettavista löydöksistä poistuu Clostridium difficile, jota koskevien lukujen hyödyntäminen on ollut ongelmallista. Ilmoitettavien joukkoon lisätään keskeinen ripuliepidemioiden aiheuttaja Pieni Pyöreä Virus (PPV; sisältää Norwalk -agenssin sekä Astro- ja Calici-virukset) sekä eräitä harvinaisempia mikrobeja. Ilmoitettavien löydösten kokonaismäärä pysyy olennaisesti ennallaan. Ajantasaistettu mikrobinimikkeistö ilmoittamiskriteereineen postitetaan kaikille mikrobiologian laboratorioille.

Tartuntatautirekisteriin kertyvien tietojen saamiseksi mahdollisimman ajantasaisiksi kaikki laboratoriot ilmoittavat löydöksistään suoraan KTL:een riippumatta siitä, tehdäänkö ilmoitus lomakkeella vai sähköisesti. KTL:sta tiedot toimitetaan nopeasti edelleen asiaankuuluvaan sairaanhoitopiiriin. Laboratorion ilmoituksista noin 35 prosenttia tulee tällä hetkellä sähköisesti valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin, ja osuus lisääntyy.

Lomakkeiden muutokset

Kaikkia tartuntatauti-ilmoituslomakkeita uudistetaan. Merkittävimmät muutokset tapahtuvat lääkärin ilmoituslomakkeessa, joka yksinkertaistuu. Uusia lomakkeita voi tilata 15.11. alkaen (Edita, (09) 566 0252). Niitä tulee käyttää 1.1.1998 lähtien, jolloin vanhat lomakkeet tulee hävittää.

Hyödyntäminen

Tartuntatautirekisterin lukuja ja niitä koskevia kommentteja on käytettävissä KTL:n www-palvelussa (www.ktl.fi). Tietoja julkaistaan kuukausittain Kansanterveys-lehdessä sekä lähetetään säännöllisesti sairaanhoitopiireihin, joiden toivotaan hyödyntävän niitä alueellisessa tiedottamisessa. Lisäksi KTL julkaisee tartuntatautien vuosiraportin. Tietoja käytetään hyväksi myös tutkimustoiminnassa.

Petri Ruutu, KTL

(09) 474 4670, petri.ruutu@ktl.fi

Eija Kela, KTL