Tartuntatautitilanne

Talven lähestyminen näkyy valtakunnallisen tartuntatautirekisterin luvuissa suolistopatogeenien määrien vähenemisenä ja erilaisten virustautien lisääntymisenä.

Pirkkalassa syyskesällä olleen Yersinia pseudotuberculosis -epidemian tapaus-verrokkitutkimus on edelleen työn alla ja valmistunee piakkoin. Uusia tapauksia ei ole ilmaantunut syys- lokakuun aikana.

Kaikkiaan EHEC-eristyksiä tänä vuonna Suomessa on tehty noin 50. Yksittäistapauksia on ollut itäisessä ja eteläisessä Suomessa, ja lokakuun alussa 2-vuotias lapsi menehtyi ripulin komplikaationa kehittyneeseen HUS:aan. Viimeisten viikkojen aikana ei uusia tapauksia ole ollut ja todennäköistä onkin, että tilanne rauhoittuu. Heinäkuussa annettuja EHEC-infektioon liittyviä toimintaohjeita saatetaan ajan tasalle ja EHEC-positiivisten karjatilojen ohjeistaminen hoidetaan EELA: sta ja MMM: stä käsin.

Veri- ja likvoreristyksiä on syyskuun aikana tullut selvästi edellisiä kuukausia enemmän. Tapauksia on kaikissa ikäryhmissä, eikä maantieteellisessä esiintymisessä ole selviä eroja. Kliinisessä työssä tapaukset hajaantuvat niin, ettei lisääntymistä huomaa.

Listeriaeristyksiä on ollut koko kesän kuukausittain muutama, eikä niiden määrässä ole tapahtunut selvää nousua. Joukossa on muutama ikänsä, elintapojensa tai perussairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluva meningiittipotilas. Sepsispotilaista yhdellä ei laajoissa selvittelyissäkään voitu todeta altistavaa perussairautta. Lisäksi joukossa on äiti-lapsi -pareja, joiden hoito ampisilliinin ja aminoglykosidin yhdistelmällä on tuottanut toivotun tuloksen.

Runsaasti julkisuutta saanut Hollannin hinkuyskäepidemia ja sen leviäminen koko Euroopan alueelle ei ole uhka Suomessa. Hinkuyskätapaukset ovat pysyneet samalla tasolla koko kesän ajan (33- 46/kuukausi).

toisen palstan alkuun

Viime vuosina valtakunnalliseen rekisteriin ilmoitettuja hinkuyskätartuntoja on ollut 500-600/vuosi. 1990-luvun alun epidemioiden aikaan niitä oli vuosittain yli 1 000. Meillä sairastuneet ovat olleet pääasiassa 7-13-vuotiaita koululaisia. Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana kukaan ei ole kuollut hinkuyskään. Hinkuyskärokotuskattavuus on 98 prosenttia, joka on maailman korkeimpia. Meillä on käytössä kotimainen rokote, jonka teho poikkeaa Hollannissa käytössä olevasta. Suomalaiset asiantuntijat ovat tehneet aktiivisesti yhteistyötä hollantilaisryhmän kanssa vuosia ja niin kotimaisten kuin eurooppalaisten hinkuyskäbakteerien mutaatiot ovat olleet tiedossa yli 10 vuoden ajalta. Tästä muuntelusta huolimatta hinkuyskätilanne Suomessa on pysynyt hyvänä myös kansainvälisen mittapuun mukaan.

Borrelia burgdorferiin diagnostiikasta johtuva lisääntyvä linja jatkuu edelleen; elokuussa 91 tapausta, syyskuulle ilmoitettuja tähän mennessä 85. Uudeltamaalta, Helsingistä ja Varsinais-Suomesta ilmoituksia on tullut muuta maata enemmän.

Jänisruttoa on liikkeellä runsaasti erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, jossa ilmaantuvuus on 9,72/100 000 asukasta, koko maassa vastaava luku on 0,97.

Sindbis-viruksen aiheuttamaa Pogostan tautia esiintyy melko runsaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilla. Normaalisti taudin epidemiahuiput tulevat seitsemän vuoden välein. Edellinen epidemia oli vuonna 1995, jolloin syyskuussa valtakunnalliseen rekisteriin tuli 980 ilmoitusta. Oletettu taudin itämisaika on 7-14 vrk. Pääoireena on tyypillisesti koko vartalolla alueen kutiava ihottuma, jonka kanssa samanaikaisesti nivelkivut alkavat. Tavallisimmin vioittuvat nilkat, ranteet tai polvien nivelet. Kuume voi olla lievää tai puuttuu täysin. Myös tähän virustautiin liittyvät lihassäryt ja väsymys. Yleensä tauti rauhoittuu viikossa, mutta joskus niveloireilu voi jatkua useita viikkoja.

Maarit Kokki, KTL

(09) 4744690, maarit.kokki@ktl.fi