Tuberkuloosin seurannan ja hoidon arviointi- tutkimushanke alkamassa

Tuberkuloosin seurannan ja hoidon arviointi- tutkimushanke alkamassa
Tuberkuloosin yleistilanne on hyvä Euroopassa, vaikka maiden väliset erot ovatkin huomattavat. Suomessa ilmaantuvuus vuonna 1995 oli 13,6 tapausta 100 000 asukasta kohti, kun se oli Ruotsissa 5,7 ja Portugalissa 56,8 tapausta. Vuonna 1996 ilmaantuvuus oli Suomessa 13 tapausta 100 000 asukasta kohti. Tilanne Venäjällä ja Baltian maissa on huolestuttava, sillä siellä tapaukset lisääntyivät selvästi 1990-luvun aikana.

Tuberkuloositapausten määrän lasku oli Suomessa vuosikymmeniä Euroopan nopeinta 1990-luvun alkupuolelle. Tuberkuloosin seurantajärjestelmä muuttui Suomessa vuonna 1994. Viljelyvarmistettujen tapausten määrä nousi kuusi prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 1996 (480 tapauksesta 511 tapaukseen). Vuonna 1996 tapausten kokonaismäärä 645 oli vain kolme prosenttia edellistä vuotta pienempi, näistä keuhkotuberkuloositapauksia 431 (56 prosentilla ysköksen tuberkuloosivärjäys oli positiivinen). Vuoden 1997 kertymä vastaa edellistä vuotta. Näin ollen tapausten väheneminen Suomessa näyttää pysähtyneen. Useista muista Euroopan maista poiketen maahanmuuttajilla esiintyvä tuberkuloosi ei selitä laskun pysähtymistä. Tuberkuloosia koskeneet erillissäädökset ja erillinen hoitojärjestelmä purettiin vuonna 1987 ja hoito liitettiin osaksi yleistä sairaanhoitoa. Valtakunnallista tietoa tuberkuloosin hoito-ohjelman toteutumisesta ei ole käytettävissä tämän purkamisen jälkeen.

Kattavuus arvioidaan

Alkavalla tutkimushankkeella on tarkoitus arvioida valtakunnallisen tartuntatautirekisterin tuberkuloosia koskevan tiedon kattavuus ja luotettavuus. Samalla pyritään analysoimaan suomalaisen tuberkuloosin hoito-ohjelman laatu ja tuloksellisuus. Hankkeen yhteydessä arvioidaan myös, miten tuore WHO:n suosittelema eurooppalainen hoidon tulosten seurantajärjestelmä toimii Suomen olosuhteissa.

toisen palstan alkuun

Tutkimuksen perusaineiston muodostavat valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetut tuberkuloositapaukset vuosilta 1995 ja 1996. Tämän lisäksi hankitaan sairastumisia koskevia tietoja tuberkuloosidiagnostiikkaa tekevistä mikrobiologian laboratorioista, hoitoilmoitusrekisteristä sekä kuolinsyyrekisteristä. Potilasasiakirjoista kerätään demografisia, kliinisiä, mikrobiologisia ja epidemiologisia sekä hoidon toteuttamiseen ja tulokseen liittyviä tietoja.

WHO:n mittarit pohjana

Valtakunnallisen tartuntatautirekisterin kattavuuden arvioinnissa verrataan sen M tuberculosis -viljelypositiivisia tapauksia tietoihin, jotka saadaan suoraan kliinisen mikrobiologian laboratorioista. Tartuntatautirekisterin tietojen laadun arvioinnissa analysoidaan mm. henkilötunnisteiden, ICD- koodin ja ilmoitetun diagnoosiperusteen puutoksia, epäloogisuuksia ja virheitä sekä edellämainittuihin perustuvan tuberkuloosin elinryhmittelyn luotettavuutta. Tuberkuloosin hoidon järjestelyjen toimivuutta ja hoidon lopputulosta arvioidaan WHO:n Euroopan osaston ja tuberkuloosin yhteistyöjärjestön IUATLD:n äskettäin suosittamin mittarein.

Tutkimuksesta saatava tieto käytetään tartuntatautirekisterin ja tuberkuloosin hoito-ohjelman toiminnan tehostamiseen. Moniresistenttien Mycobacterium tuberculosis -bakteerien ilmaantuminen ja tuberkuloositilanne Suomen lähialueilla, lisääntynyt tuberkuloosille alttiiden riskiryhmien (mm. immuunisuppressiopotilaat) määrä sekä tuberkuloositapausten määrän suotuisan kehityksen pysähtyminen antavat aiheen selvittää tilanne Suomessa. Tämä mahdollistaa uusien toimintamallien suunnittelemisen ja käyttöönoton.

Maarit Kokki, KTL

(09) 474 4690, maarit.kokki@ktl.fi

Petri Ruutu, KTL
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!