Masentunut nuori masentuu aikuisenakin

Nuorten joukossa on kaksi kertaa enemmän masentuneita kuin lasten keskuudessa. Nuorista 5-10 prosenttia kärsii vakavista masennustiloista. Tyttöjen keskuudessa masentuneisuus on yleisempää kuin poikien. Nuorten depressiot ovat alidiagnosoituja ja luultavasti vain alle kolmannes niistä kärsivistä saa asianmukaista hoitoa.

Vakavaan masennukseen liittyvät myös psykososiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen, ongelmia perhe- ja toverisuhteissa sekä koulussa. Masennustila vaikeuttaa nuoren sosiaalista selviytymistä ja voi vaikuttaa hänen tulevaisuutta koskeviin valintoihinsa.

Seurantatutkimusten mukaan nuoruuden masennustilat ennustavat paitsi masennustiloihin sairastumista myös ahdistuneisuushäiriöitä ja päihteiden väärinkäyttöä myöhäisnuoruudessa ja aikuisuudessa. Ainakin viidenneksellä vakavan masennuksen sairastaneista nuorista voidaan viiden vuoden kuluessa todeta kaksisuuntainen mielialahäiriö. Seurantatutkimusten tulokset viittaavat etenkin nuoruuden depressioiden

toisen palstan alkuun

jatkuvuuteen suhteessa aikuisuuden mielialahäiriöihin, vaikkakin nuorten masennustilojen uusiutumista tai jatkuvuutta aikuisuuteen ennustavia tekijöitä tunnetaan vielä huonosti.

Nuoruuden masennustilat näyttävät ennustavan varsinaisten mielenterveyshäiriöiden lisäksi myös psykososiaalisia vaikeuksia varhaisaikuisuudessa; parisuhdeongelmia ja vapaa-ajan ongelmia. Etenkin uusiutuvista masennustiloista nuorina kärsineillä henkilöillä näyttää olevan nuoressa aikuisuudessa vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa, tyytymättömyyttä omaan elämäänsä ja alentunut psykososiaalinen toimintakyky.

Nuorten masennustilojen uusiutumistaipumus, niihin liittyvä itsetuhoisen käyttäytymisen vaara ja masennustilojen suuri merkitys varhaisaikuisuuden psyykkiselle hyvinvoinnille asettavat haasteita kaikille nuorten parissa työskenteleville tahoille masennustilojen tunnistamiseksi ja niiden hoidon kehittämiseksi.

Mauri Marttunen, KTL
(09) 4744 8255, mauri.marttunen@ktl.fi