Nivel ei kulu käytössä

Nivelrikkoa on kansanomaisesti nimitetty kulumaviaksi. Nykykäsityksen mukaan nivelrikko ei ole kuitenkaan mekaanisen nivelkuormituksen aiheuttama kulumavika (wear and tear -ilmiö), vaan ruston aineenvaihduntaan liittyvä häiriö, jossa solujen synteesitoiminta ja kudosten hajottaminen ovat epätasapainossa keskenään. Nivelrusto tarvitsee sekä liikettä että kuormitusta säilyttääkseen normaalin rakenteensa ja biomekaaniset ominaisuutensa.

Kuormituksen vaikutusta nivelrustoon on selvitetty intensiivisesti eläinkokeilla 1980- ja 1990-luvuilla. On todettu, että alikuormitus ja immobilisaatio surkastuttavat nivelrustoa. Toisaalta myös hyvin intensiivinen kuormitus on haitallista nivelrustolle ja lisää nivelrikon riskiä. Kohtuullisen kuormituksen on todettu jopa parantavan nivelruston biomekaanisia ominaisuuksia. Nivel kestää huonosti kuormitusta, jos sen jokin keskeinen rakenne on rikkoutunut. Nivelruston hyvinvoinnin kannalta niveltä kuormitettaessa siihen kohdistuvilla voimilla on enemmän merkitystä kuin liikkeellä.

Väestötutkimukset

Väestötason tutkimuksia kuormituksen ja nivelrikon yhteydestä on toistaiseksi vielä vähän. Kuormituksen vaikutusta on tutkittu urheilijoilla ja selvittämällä työn eri kuormitustekijöiden yhteyttä nivelrikon riskiin. Toimintakyvyn kannalta merkittävimmät nivelet ovat lonkka- ja polvinivel, joita on tutkittu eniten. Epidemiologisissa tutkimuksissa ongelmana on valikoituminen. Ne, joilla on nivelvaivoja, lopettavat urheiluharrastuksen tai kuormittavan työn ja ne, jotka jatkavat, voivat olla myös muilta ominaisuuksiltaan terveempiä.

Urheilun vaikutus

Suomalaisessa tutkimuksessa on todettu, että polvinivelrikon riski on koholla jalkapalloilijoilla ja painonnostajilla. Jalkapalloilijoiden riski selittyy osittain vammoilla ja painonnostajien liikapainolla. Juoksun vaikutuksesta on tehty kymmenkunta tutkimusta ja vain kahdessa tutkimuksessa on löydetty yhteys juoksuharrastuksen ja nivelrikon välille. Lonkkanivelrikon ja urheilun yhteyttä on tutkittu selvästi vähemmän. Ruotsalaisten tekemissä kahdessa tapaus-verrokkitutkimuksessa lonkkanivelrikon riski oli kohonnut paljon urheilua harrastaneilla.

toisen palstan alkuun

Kohtuullisen liikunnan yhteydestä nivelrikkoon löytyy vain muutama tutkimus, eikä näissä yhdessäkään todettu nivelrikon riskin lisääntymistä. Kuopion yliopiston vielä julkaisemattomassa aineistossa on selvitetty kohtuullisen liikunnan ja proteesiin johtaneen polvinivelrikon välistä yhteyttä. Näyttää siltä, että kohtuullisesti liikkuvilla savolaisilla miehillä ja naisilla on matalampi riski saada proteesi polvinivelrikon vuoksi kuin liikunnallisesti inaktiivisilla henkilöillä.

Urheilun ja nivelrikon yhteyksistä on julkaistu vastikään kolme yhteenvetoa. Niissä todetaan, että hyvin intensiivinen liikuntaharrastus tai liikunta, johon liittyy torsionaalisia voimia, lisäävät nivelrikon riskiä, mutta ei kohtuuliikunta. Jos nivelen jokin keskeinen rakenne on rikki, on nivel tavallista alttiimpi degeneroitumaan.

Työn vaikutus

Ruumiillisesti kuormittavan työn on todettu lisäävän sekä polvi- että lonkkanivelrikon riskiä 2-3-kertaiseksi sekä Mini-Suomi- että kansainvälisissä tutkimuksissa. Maataloustyöhön on liittynyt lisääntynyt lonkkanivelrikon riski useissa tutkimuksissa. Annos-vastesuhde suhteessa maataloustyövuosiin on tullut esille ainakin kahdessa tutkimuksessa. Yksittäisistä työvaiheista alaraajoihin kohdistuvat toistuvat liikkeet ja staattiset työasennot ovat olleet yhteydessä nivelrikon riskiin. Polvillaanolo, toistuva kyykistely ja kiipeily näyttävät lisäävän polvinivelrikon riskiä. Nostelua ja kantamista sisältävissä töissä lonkkanivelrikon riski nousee 2-3-kertaiseksi. Vastikään ilmestyneessä työssä nostelun ja lonkkanivelrikon riskin välillä oli todettavissa annos-vastesuhde.

Tähän asti on ajateltu nivelruston voivan "kulua" käytöstä. Kun uutta tietoa on tullut, on kuormituksen todettu olevan välttämätöntä ja kohtuullisen kuormituksen jopa parantavan nivelruston ominaisuuksia. Lisää tutkimuksia tarvitaan etenkin kohtuullisen kuormituksen vaikutuksesta eri niveliin. Liikuntaa voisi pikkuhiljaa ryhtyä suosittelemaan nivelrikon ennaltaehkäisyksi.

Pirjo Manninen, Kuopion yliopisto
(017) 162 931, pirjo.manninen@uku.fi