Tartuntatautitilanne Suomessa

Talvi ja pakkaset valloittivat Suomen - siilit vetäytyivät talviunille, patogeenit taintuivat pakkasessa ja kaikkien kuppeja täyttää kylmän papusalaatin sijasta kuumana höyryävä lämmittävä keitos. Aivan tällainen tilanne ei kuitenkaan ole, vaan edelleenkin tartuntatautirekisteriin tulee ilmoituksia mitä moninaisimmista infektiotaudeista, eikä ruokamyrkytysepäilyilmoitusten vuossa ole tapahtunut muutosta. Epäilyilmoituksia tulee keskimäärin kymmenen kuukaudessa. Infektioepidemiologian yksikkö on ollut mukana selvittämässä kahta suurehkoa epidemiaa. Toinen on Rovaniemen lähistöllä ollut hepatiitti A -epidemia ja toinen lähinnä Uudellemaalle keskittynyt Yersinia pseudotuberculosa -ryväs.

Yersinia

Viime vuonna Yersinia pseudotuberculosa -tapauksia ilmoitettiin valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin 41, johon lukuun sisältyi osa 1997 elokuisen Pirkanmaan epidemian tapauksista. Syyskuun loppuun mennessä tänä vuonna tapauksia on ollut saman verran; tässä luvussa on mukana viime syyskuinen Mäntän kouluepidemia. Suurin osa tapauksista on Uudeltamaalta ja Helsingistä. Turussa on kahdeksan potilaan ryväs, josta osan diagnoosi on serologinen. Muualta maasta Yersinia pseudotuberculosa -patogeenia on löydetty vain yksittäisist tapauksista. Löydökset on pääasiassa ulosteista, joko suoraan tai kylmärikastuksen kautta. Kahdella potilaalla bakteeri on eristetty verestä. Tällä hetkellä tapausten ikä- tai sukupuolijakaumassa ei ole mitään erityisiä, tälle epidemialle tunnusmerkillisiä piirteitä. Marraskuun lopussa tehtiin epidemian yleiskartoitus ja kerättiin tietoa, minkä jälkeen syvähaastattelujen avulla luotiin hypoteesi, jota nyt testataan tapaus-verrokkitutkimuksen avulla.

Kotkan EHEC

Kuten edellisessä lehdessä mainittiin lokakuun puolivälissä Kotkan seudulla alkoi esiintyä myös EHEC-infektioita. Kaikkiaan viiden ulosteviljelypositiivisen tapauksen oireilu alkoi lokakuun 16. ja 21. päivän välillä. Neljällä oli veriripulia, kolme joutui sen vuoksi sairaalahoitoon, ja yhdeltä leikattiin viaton umpilisäke. Kaikki toipuivat taudista komplikaatioitta.

Viidestä eristetystä bakteerikannasta neljä oli faagityyppiä 4, kaikilla yhteneväinen pulssikenttäelektroforeesi-tutkimuksen (PFGE) tulos. Viides bakteeri oli peräisin potilaalta, jonka kotipaikka ja ruokavalio (vegaani) poikkesivat muista. Neljän potilaan mahdollisen tartunnanlähteen selvittelyissä yhteisenä tekijänä

toisen palstan alkuun

oli muun muassa lukuisat käynnit hampurilaisravintoloissa. Hampurilaispihveistä ei kuitenkaan löydetty EHEC-bakteeria. Raportoidut mikrobilöydökset -taulukkoon on nyt lisätty EHEC. Taulukon luvussa on serotyyppi O157 yhdistetty muihin todettuihin serotyyppeihin. Lokakuun lopun ja marraskuun aikana ei uusia EHEC-infektioita ole todettu.

Hepatiitti A

Syksyn aikana eri puolilla Suomea on todettu kotimaista alkuperää olevia hepatiitti A -tapauksia ja niiden rypäitä. Syyskuussa tapauksia oli Suonenjoella ja loka-marraskuussa Rovaniemellä. Rovaniemen epidemiassa taudin diagnoosi varmistettiin ensin kahdelta lapselta, tätä kirjoitettaessa tiedossa on jo yhdeksän laboratoriotutkimuksin varmistettua hepatiitti A -tapausta. Sairastuneet ovat kahdesta perheestä ja yhdestä tiiviisti yhdessä olevasta ryhmästä. Nuorimmat sairastuneista ovat kaksivuotiaita ja vanhimmat syntyneet 1950-luvun loppupuolella. Ulkomaanmatkoja tai muita mahdollisia epidemian alkuperään viittaavia seikkoja ei ole toistaiseksi paljastunut.

Hepatiitti A -virus näyttää leviävän väestössämme melko helposti. Tässäkin epidemiassa seropositiivisten joukossa on muutama lähes oireeton pikkulapsi, jotka voivat toimia viruksen levittäjinä perheessä ja päiväkodissa. Lisäksi silmiinpistävää on tapausten verkottuminen; samalle asuinalueelle sijoittuminen, osittain yhteiset tuttavat ja vapaa-ajan vietto. Tämä asettaa tartunnan torjunnalle haasteita - gammaglobuliinia on annettava nopeasti ja riittävän laajasti. Tämän epidemian yhteydessä gammaglobuliinia annettiin kaikille samaan ruokakuntaan kuuluville sekä päiväkodin lapsille ja henkilökunnalle. Myös hepatiitti A -rokotteella voidaan käynnistynyttä epidemiaa rajoittaa tehokkaasti. Sen nykyistä yleisempi käyttö saattaa olla suositeltavaa väestön immuniteetin rakentamisen kannalta.

Jänisrutto ja Pogosta

Talven tuloon viittaa myös se, että jänisruttotapausten määrät ovat pudonneet puoleen. Ilmoituksia oli lokakuussa 27, joista 12 Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Myös Pogostan tauti -ilmoitusten määrä on pudonnut huomattavasti, lokakuussa vain 14 ilmoitusta. Sen sijaan myyräkuumetta esiintyy edelleen. Ilmoitusten kokonaismäärä oli 146, ilmaantuvuus 3,2 tapausta 10 000 henkilövuotta kohti. Tapauksista 30 oli perinteiseltä Pohjois-Savon myyräkuumealueelta ja 17 Lapin sairaanhoitopiiristä.

Maarit Kokki, KTL
(09) 4744 8690, maarit.kokki@ktl.fi