Työnantajat ja työntekijät sanovat ei geeniseulonnoille työhönotossa

Suomessa yritysten edustajat ja työikäiset kansalaiset suhtautuvat yleensä kielteisesti työhönottotilanteen geeniseulontoihin. Seulontojen käytön epäillään johtavan syrjintään ja työsuojelun laiminlyömiseen. Työnhakijan terveyden suojelua ja työnantajan mahdollisia kustannussäästöjä pidetään vähemmän painavina perusteina arvioitaessa geeniseulontojen käytön oikeutusta.

Tulokset käyvät ilmi geeniseulontoja Suomen työpaikoilla selvittävän tutkimuksen aineistoista. Tutkimus on Kansanterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke, jota Työsuojelurahasto rahoittaa. Tutkimuksessa on kaksi osaa, joista ensimmäisessä on haastateltu työmarkkinajärjestöjen edustajia sekä neljän eri aloja edustavan suuren yrityksen henkilöstöpäälliköitä, työterveyslääkäreitä ja pääluottamusmiehiä. Yhteensä haastatteluja on tehty 19. Tutkimuksen toisessa osassa postikyselyllä on kerätty tietoa hieman yli viidensadan työikäisen suomalaisen suhtautumisesta.

Monissa maissa aiheeseen on otettu kielteisiä tai rajoittavia kantoja. Myös Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön geeniseulontatyöryhmä sekä työministeriön alainen työelämän tietosuojatyöryhmä ovat ottaneet kielteisen kannan.

Haastattelut

Tutkimuksessa haastatellut henkilöt suhtautuivat enimmäkseen kielteisesti kaikenlaisiin geeniseulontoihin työhönottotilanteessa. Geeniseulonnat myöhemmin elämässä puhkeavan sairauden (Huntingtonin tauti) ennakoimiseksi, olivat haastateltujen mielestä erityisen tuomittavia. Tällaisia seulontoja pidettiin syrjintänä ja yksityisyyteen puuttumisena. Toisena esimerkkinä haastatteluissa käytettiin mahdollisuutta seuloa alttiutta työperäiseen sairauteen (syöpä). Etuna tällaisessa seulonnassa pidettiin työnhakijan terveyden suojelua ja toisinaan myös työnantajan mahdollisia kustannussäästöjä. Toisaalta kuitenkin epäiltiin tällaisten testien käytön johtavan työsuojelun laiminlyöntiin ja syrjintään. Testejä pidettiin myös liian epämääräisinä, todennäköisyyksiin perustuvina. Niinpä useimmat

toisen palstan alkuun

olivat joko sitä mieltä, että tällaisiakaa geenitestejä ei tulisi käyttää työhönottotilanteessa tai ilmoittivat, ettei asia ole musta-valkoinen joko-tai -kysymys. Ylipäätään testien käytölle työhönottotilanteessa kaivattiin selkeitä sääntöjä, useiden mielestä testien käyttö tulisi kieltää kokonaan.

Postikysely

Valtaosa (noin 60%) postikyselyyn vastanneista työikäisistä suomalaisista ei hyväksynyt geenitestien käyttöä työntekijöitä valittaessa. Testit hyväksyviä oli noin viidennes vastaajista, loput eivät osanneet ottaa kantaa. Kuten haastatteluissakin useimpien mielestä viranomaisten pitäisi asettaa säännöt testien käytölle työhönotossa, hieman yli puolet haluaisi myös kieltää testien käytön kokonaan. Työnhakijoiden terveyden suojelemista useimmat pitivät tärkeänä hyötynä geenitestien käytössä, sen sijaan työnantajan mahdollisia kustannussäästöjä ei pidetty tärkeänä perusteluna. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta korosti geeniseulontojen haittoja sanoen, että jokaisella tulisi olla yhtäläinen oikeus palkkatyöhön perimästään riippumatta ja että työnhakijoiden geeniseulonnat johtaisivat syrjintään.

Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että eri osapuolten suhtautuminen geeniseulontoihin työhönotossa on melko yhteneväistä, enimmäkseen kielteistä. Mahdolliselle testien käytölle kaivataan selkeitä pelisääntöjä. Etuna osapuolet pitävät työnhakijan terveyden suojelua ja yhtenä keskeisenä haittana pidetään mahdollista syrjintää. Mahdollinen syrjintä esimerkiksi työhönotossa oli suomalaisten mielestä geenitestien tärkeä haittapuoli myös vuonna 1993 tehdyssä väestökyselyssä (Aula et al 1996). Geeniseulontatyöryhmän muistio on parhaillaan lausuntokierroksella ja lakiesitys yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa käsitellään myös geeniseulontoja on eduskuntakäsittelyssä.

Viite: Aula P, Hietala M, Niemelä P et al. Miten suomalaiset suhtautuvat geenitesteihin. Duodecim 1996;112:95-102.

Anu Hakonen, KTL
(09) 4744 8325, anu.hakonen@ktl.fi