FINRISKI -97: sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso alenee edelleen |
||
|
Riskitekijät selittävät suurimman osan suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuuden laskusta viimeisen 25 vuoden aikana. KTL on toteuttanut viiden vuoden välein ns. FINRISKI -tutkimuksen, jonka tarkoitus on selvittää sydän- ja verisuonisairauksien ja eräiden muiden kroonisten kansantautien riskitekijöiden kehitystä väestössä. Viimeisimmässä tutkimuksessa keväällä 1997 osallistuivat Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänit, Turku-Loimaan seutu, Helsinki ja Vantaa sekä Oulun lääni. Yhteensä tutkittiin 8 600 suomalaista. Sydän- ja verisuonisairauksien tärkeimmät riskitekijät ovat kohonneet veren kolesteroli ja verenpaine sekä tupakointi. Väestön kolesterolitaso on laskenut varsin tasaisesti vuodesta 1972 lähtien, jolloin kolesterolikeskiarvo oli lähes 7 mmol/l. Viimeisessä tutkimuksessa kolesterolitason keskiarvo oli 5,5. Miesten kolesterolitaso on laskenut viiden vuoden aikana hiukan enemmän kuin naisten. Vaikka kolesterolitasossa on tapahtunut erittäin voimakas ja myönteinen kehitys, on veren kolesterolitaso ihanteellisella tasolla edelleen vain miehistä 21 ja naisista 37 prosentilla. Selvästi kohonneita eli yli 6,5 mmol/l olevia arvoja oli naisista 15 ja miehistä 18 prosentilla. Tässä on tapahtunut erittäin voimakas kehitys viimeisen 25 vuoden aikana. 1970-luvun alussa 55 prosentilla kolesteroliarvo oli yli 6,5 mmol/l. Vuodesta 1972 jatkunut verenpaineen myönteinen kehitys näyttää hidastuneen. Systolinen verenpaine on kuitenkin edelleen laskenut sekä miehillä että naisilla. Diastolisessa verenpaineessa ei ole sen sijaan tapahtunut laskua. Väestön ylipaino lisääntyyMiesten ylipaino on lisääntynyt tasaisesti viimeisen 25 vuoden ajan. Naisten ylipaino väheni 1970-luvulla, mutta on 1980-luvun alun jälkeen noussut hitaasti. Ruumiin painoindeksin normaalina rajana pidetään 25. Väestöstä n. 60 prosenttia on ylipainoisia. |
Selvästi lihavia, eli henkilöitä, joiden painoindeksi on yli 30 on sekä miehistä että naisista 18 prosenttia. Keskimäärin ylipainoa on noin 12 kg. Ylipainoisia oli enemmän Itä-Suomessa ja Oulun läänissä kuin pääkaupunkiseudulla. Tupakointi väheneeMiesten tupakointi vähenee edelleen. Tämä johtuu lähinnä siitä, että miehet eivät aloita tupakointia siinä määrin kuin aikaisemmin. Vuonna 1972 28 prosenttia ei ollut koskaan tupakoinut säännöllisesti elämänsä aikana, vuonna 1997 heitä oli 44 prosenttia. Viimeisen kuukauden aikana tupakoineiden osuus oli 32 vuonna 1997, kun se vuonna 1972 oli 52 prosenttia. Lopettaneiden osuus lisääntyi 1970-luvulla, mutta sen jälkeen se on pysynyt samana. Naisten tupakointi oli yleisintä pääkaupunkiseudulla. Naisten tupakoinnin lisääntyminen näyttää nyt taittuneen ja ehkä kääntyneen hienoiseen laskuun. Viimeisen kuukauden aikana joka viides oli tupakoinut. Riskitekijät ja kuolleisuusViimeisimmät sepelvaltimotautikuolleisuutta koskevat tiedot osoittavat sepelvaltimokuolleisuuden laskun jatkuneen jyrkästi työikäisillä. Viimeisen viiden vuoden aikana se on miehillä ollut noin 6 prosenttia vuodessa. 1970-luvun alusta työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut Suomessa 65 ja Pohjois-Karjalassa peräti 73 prosenttia. Riskitekijöiden alenemisen perusteella laskettuna sepelvaltimotautikuolleisuuden olisi pitänyt vähentyä 52 prosentilla. Siten havaittu riskitekijätason ja erityisesti väestön kolesterolitason selvä lasku näyttäisi hyvin selittävän suurimman osan sepelvaltimotautikuolleisuuden laskusta. Erkki Vartiainen, KTL (09) 4744 8622, erkki.vartiainen@ktl.fi
|
|
|
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!
|
||