Hepatiitti C -epidemiat vauhdissa - on aika toimia

Useat merkit viittaavat siihen, että hepatiitti C -viruksen (HCV) aiheuttamat infektiot ovat runsastuneet Suomessa. Vuosina 1995 ja1996 tehtiin kumpanakin lähes 2 000 HCV-infektion osoittavaa laboratoriodiagnoosia. Huomattava osa tartunnan kantajista on nuoria tai melko nuoria, mikä viittaa siihen, että tartunta on todennäköisesti tapahtunut melko äskettäin.

Suomessa HCV-tartunnan ja ruiskuhuumeiden käytön välillä on poikkeuksellisen vahva yhteys (Kansanterveys-lehti 9/1996). Koska monet muut tiedot viittaavat huumeiden käytön yleistymiseen, voidaan päätellä, että myös HCV-tartunnat ovat tulleet yleisemmiksi. Luotettavia epidemiologisia tutkimuksia siitä, onko huumeidenkäyttäjien sairastavuus vuosien kuluessa muuttunut, ei ole olemassa, mutta ainakin teoriassa on mahdollista, että kertakäyttöisten injektiovälineiden yleistyminen on voinut jopa vähentää HCV-tartuntoja. Tätä näkemystä tukee se, että alueilla, joissa kertakäyttövälineitä ei yleisesti ole ollut saatavilla, huumeidenkäyttäjien HCV-sairastavuus on ollut korkeampi kuin Suomessa. Täällä vuonna 1993 ruiskuhuumeiden käyttäjistä 50 prosenttia oli tartunnan kantajia, eräissä Baltian maissa ja Venäjällä osuus oli yli 85 prosenttia

Suomen epidemiassa poikkeuksellisia piirteitä

Kansainvälisessä vertailussa Suomen HCV-tilanne on varsin erikoinen. Esimerkiksi Italiassa HCV-tartunnan kantajat ovat altistuneet kirurgisille toimenpiteille merkittävästi useammin kuin kaltaistetut verrokit ja siellä tällainen "community-acquired" tartunta on taudin merkittävin riskitekijä. Liettuassa 1990-1992 kerätyn aineiston perusteella jo sairaalaan joutuminen oli merkittävä riskitekijä. Verensiirrot ovat varmaankin voimakkaasti muokanneet HCV:n epidemiologiaa useimmissa Euroopan maissa. Suomessa HCV-tartunnan kantajien vähäisyys vanhemmissa ikäluokissa viittaa siihen, että täällä niin verensiirtotoiminta kuin kirurgiset toimenpiteetkin ovat olleet varsin turvallisia. Tämä selittää, miksi nykyisin huumeiden käyttön ja HCV-tartunnan yhteys meillä on niin vahva.

HCV kuolleisuuden lisääjänä

HCV johtaa usein (80 %:ssa) krooniseen kantajuuteen ja 20 vuoden seuranta-aikana noin 10 prosenttia saa vakavia komplikaatioita. Suomessa toistaiseksi HCV ei ole ollut kovin merkittävä etiologinen tekijä esimerkiksi maksansiirtoihin johtaneissa maksataudeissa, mutta tilanne saattaa muuttua tartunnan kantajien vanhentuessa. Sekä Italiassa että USA:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan HCV:n myöhäiskomplikaatioiden merkittävimmät riskitekijät ovat tartunnasta kulunut aika, tartunta yli 40 vuoden iässä sekä alkoholin käyttö.

toisen palstan alkuun

Viimeksi mainitun tekijän voimakas osuus viittaa siihen, että HCV-tartunnan kantajien keskuudessa terveyskasvatuksella voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia. Ennalta ehkäisy on tärkeää, esimerkiksi USA:n nykyisen tilanteen, jossa suurin osa tartunnan kantajista on 30-50-vuotiaita, arvioidaan parin kymmenen vuoden kuluessa muuttuvan niin, että vuosittain siellä kuolee 38 000 henkeä HCV:n myöhäiskomplikaatioihin.

Lääkehoidolla (interferoni) voidaan osa tapauksista parantaa, mutta osalla vaikutus menee ohi ja tauti palaa muutamassa kuukaudessa hoidon lopettamisen jälkeen. Viruksen genotyypillä saattaa olla vaikutusta hoidon ennusteeseen, asiasta on kuitenkin ristiriitaisia tutkimustuloksia. Viruksen lisääntyessä syntyy runsaasti muunnoksia samaan tapaan kuin HIV:llä. Tämä saattaa vaikeuttaa tai jopa estää tehokkaan rokotteen kehittämisen.

Tulevaisuudessa merkitys kasvaa

Suomessa on ilmeisesti käynnissä melkoinen HCV-epidemia pääasiassa tai yksinomaan huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Ruiskuhuumeiden käyttäjiä arvioidaan olevan ainakin 5 000-10 000, näistä tartunnan on saanut arviolta 3 000 - 5 000 henkilöä. Tämä tulee aiheuttamaan merkittävän lisärasituksen terveydenhoitojärjestelmällemme. Tartunnan kantajia joudutaan hoitamaan kalliilla ja pitkään jatkuvalla lääkityksellä, jonka teho ei kuitenkaan ole kovin hyvä. Muutaman kymmenen vuoden päästä viime vuosina tartunnan saaneista melkoinen joukko tulee pyrkimään hoitoon kroonisten maksavaurioiden vuoksi.

Nyt aika toimia

Nyt olisi oikea hetki toimia, ettei tilanne enää huononisi. Tärkeimmät primaariprevention toimenpiteet ovat huumeiden käytön vähentäminen ja käyttäjillä ruiskuhuumeiden käyttötapojen muuttaminen niin, että aina voitaisiin käyttää puhtaita ruiskuja ja neuloja. Sekundaariprevention tärkeimmät asiat ovat vaikuttaminen huumeiden käyttäjiin ja kroonisesti infektoituneitten henkilöiden terveyskasvatus. Huumeiden käyttäjiin suunnattu valistus- ja tukitoiminta tulisi kohdistua erityisesti raskaisiin käyttäjiin, jotka ovat usein huumeita välittäviä henkilöitä ja vaikuttavat myös uusien käyttäjien tapoihin. Tartunnan kantajat pitäisi saada pidättäytymään alkoholista täydellisesti. Alkoholista pitävänkin kannattaa tämä uhraus tehdä. Mikäli maksavaurion eteneminen onnistutaan pysäyttämään, on krooninen HCV-infektio hyvin vähäoireinen tai täysin oireeton.

Pauli Leinikki, KTL

(09) 4744 8403, pauli.leinikki@ktl.fi