Onko influenssapandemia käynnistymässä Hongkongista?

Poikkeuksellisen voimakkaita influenssaepidemioita, pandemioita, on ollut tällä vuosisadalla kolmesti: hongkongilainen 1968, aasialainen 1957 ja espanjantauti 1918. Pandemian piirteitä oli myös vuoden 1977 moskovalaisinfluenssassa. Vuoden 1976 sikainfluenssaan Yhdysvalloissa liittyi pandemiauhka, joka johti väestön laajoihin rokotuksiin. Sikainfluenssa ei edennyt paikallisepidemiaa pidemmälle. Miten käy Hongkongin lintuinfluenssalle, ei ole ennustettavissa tämänhetkisen tilanteen perusteella.

Pandemian käynnistymisen yksi edellytys on, että ilmaantuu virus, joka pystyy väistämään aiempien influenssaepidemioiden ja rokotusten myötä ihmiskunnalle kehittyneen vasta-ainesuojan. Muita välttämättömiä edellytyksiä ovat, että virus pystyy lisääntymään ihmisessä hyvin ja tarttuu helposti ihmisestä toiseen.

Toukokuussa 1997 Hongkongissa menehtyneestä kolmevuotiaasta lapsesta eristettiin virus, jonka sittemmin osoitettiin kuuluvan influenssa A-virusten H5N1-alatyyppiin. Tällä viruksella toteutuu pandemian edellytyksistä ensimmäinen: väestöllä ei juuri ole immuniteetin antamaa suojaa. Virus on vuodesta 1961 tunnettu vesilintujen ja siipikarjan viruksena, mutta sen ei tiedetä aiemmin tartuttaneen ihmistä. Löydös johti Hongkongissa välittömästi influenssan kliinisen ja virologisen valvonnan tehostamiseen.

Erittäin aktiivisen etsintätyön tuloksena Hongkongista on löydetty kuusitoista varmaa H5N1-potilasta ja kaksi virologisesti osin varmistamatonta tapausta (tilanne 7.1.1998). Useilla potilailla tauti on ollut vaikea (neljä kuolemaa). Tästä ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vaikeat tapaukset on ollut helpompi löytää. Ensimmäiset serologiset seulonnat viittaavat siihen, että vähäoireisiakin infektioita on.

Virus ei tartu helposti

Potilaiden pieni lukumäärä ja heidän kontaktiympäristöään koskevat alustavat tutkimukset osoittavat selvästi, että H5N1-virus ei tartu helposti ihmisestä toiseen. Nykyisen kaltaisena se ei kykene aiheuttamaan pandemiaa. Siitä huolimatta tilanteen valvontaan on ollut syytä suhtautua äärimmäisen vakavasti. Influenssavirukset voivat hankkia mutaatioteitse tai uusien geeniyhdistelmien myötä aiempaa herkemmän kyvyn tarttua ihmisestä toiseen. Ei ole keinoja ennustaa, pystyykö juuri Hongkongin H5N1-virus hankkimaan tämän kyvyn. Vielä vähemmän on mahdollista arvioida siihen kuluvaa aikaa. On ollut välttämätöntä käynnistää torjuntatoimet aikaa hukkaamatta.

Vuosien 1968, 1957 ja 1918 pandemiat havaittiin vasta, kun ne olivat käynnistyneet ja epidemia eteni täyttä vauhtia. Silloin ei ollut paljonkaan tehtävissä. Tilanne on nyt toinen. Hongkongin yksittäisten influenssatapausten esilletulo viestii, että influenssan valvonnan tehostaminen erityisesti pandemian synnyn kannalta herkillä Kaakkois-Aasian alueilla voi olla erittäin kannattavaa.

toisen palstan alkuun

Tartuntaketju katkaistava nopeasti

On tärkeätä minimoida mahdollisuus saada tartunta linnuilta. Samoin on tärkeää pyrkiä katkaisemaan varhain ihmisestä toiseen etenevät tartuntaketjut. Järein yksittäinen päätös oli tuhota Hongkongin lähes 1,5 miljoonaa kanaa. Päätös tehtiin oikeaan aikaan. Edessä oli vuoden vaihteeseen liittyvä siipikarjan ruokakäytön kulutushuippu. Edessä on myös tavanomainen influenssakauden alku helmi-maaliskuussa. Tällöin H5N1-influenssan tunnistaminen tuttujen influenssavirusten aiheuttaman taudin joukosta on vaikeaa. Samalla kasvaa riski syntyä helpommin leviämään kykeneviä yhdistelmäviruksia, joilla on lintujen ja ihmisen influenssavirusten geenejä.

Hongkongissa H5N1-virusten löytyminen ihmisistä on saattanut olla helpompaa kuin monilla muilla alueilla Kaakkois-Aasiassa, jossa H5N1-viruksia tiedetään esiintyneen siipikarjalla ja josta linnut on pääosin tuotu Hongkongiin. On tärkeää että valvontatoimet ovat tehokkaita koko manner-Kiinassa ja että tarvittaessa ryhdytään radikaaleihin toimenpiteisiin Hongkongin tavoin.

Hongkongin toimenpiteet vähentävät oleellisesti riskiä lintuinfluenssan Eurooppaan kulkeutumisesta. Silti kaikkialla maailmassa tulisi varautua viruksen tunnistamiseen. Ruotsin ensimmäinen tavanomainen influenssavirus tällä epidemiakaudella löytyi Hongkongista saapuneesta potilaasta. Maailman Terveysjärjestön kanta on, ettei tilanne Hongkongissa tällä hetkellä edellytä matkustusrajoituksia. Tähän kantaan on helppo yhtyä. Silti turistin on hyvä muistaa hygieniasta huolehtiminen ja erityisesti käsien pesu. Linnuilla influenssa esiintyy suolistoinfektiona, joka voi tarttua ulosteiden välityksellä. Hongkongin puluilta ei virusta ole toistaiseksi löytynyt, mutta selvitykset ovat kesken.

H5N1-virusten löytyminen Hongkongista ei välttämättä johda juuri tämän viruksen tai siitä kehittyvien muunnosten aiheuttamaan pandemiaan. Jos uhka raukeaa, se ei merkitse sitä, että influenssan valvonnasta olisi varaa tinkiä. H5N1-virusten lisäksi on lukuisia muita eläinkunnasta löytyviä influenssaviruksia, joihin voi vuorollaan liittyä pandemian uhka (Pyhälä 1995: Duodecim 111: 901-905). Jos taas H5N1-pandemia käynnistyy, olisi Hongkongin H5N1-tapausten esille tulon arvokkain seuraamus se, että kerittäisiin valmistaa rokote ennen pandemiaa tai sen toista aaltoa. Ensimmäinen askel rokotetta valmistettaessa on räätälöidä kananmunissa sopivalla tavalla lisääntyvä rokotevirus. Tätä työtä tehdään täysin voimin useassa WHO:n tukemassa laboratoriossa ilman, että aikaa tuhlataan spekulointiin siitä, käynnistyykö pandemia vai ei.

Päivitettävä tiedote lintuinfluenssasta osoitteessa http://www.ktl.fi/flu/index.html.

Reijo Pyhälä, KTL

(09) 47441, reijo.pyhala@ktl.fi