|
Viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriö alkoi selvittää
sisäilmaston aiheuttamia sairauksia. Selvityksessä kartoitettiin
sairauksien kansanterveydellistä merkitystä, ehkäisyä
ja hoitoa. Lisäksi ehdotettiin sisäilmasairauksien tutkimuksen,
koulutuksen ja tiedotuksen koordinointia valtakunnallisesti. Rakentamiseen
liittyviä terveyttä edistäviä tekijöitä
selvitettiin, ja mietittiin keinoja niiden huomioimiseksi rakentamisessa.
Selvitystyön tuloksena syntyi Sisäilman terveyshaitat -raportti.
Sen lähtökohta on terveydellinen ja pelkistyy paljolti tilanteeseen,
jossa potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle. Oireiden
tai suoranaisen sairauden syyksi epäillään sisäilmasta
johtuvaa altistumista. Mitä on tehtävä? Miten tutkitaan
altistumista ja miten potilasta? Millä voi päätellä
oireiden syistä? Mitä sairauksia erilaiset sisäilmatekijät
aiheuttavat ja kuinka paljon? Mitä olisi tehtävä ongelmien
estämiseksi?
Sisäilmalla tarkoitetaan sitä ilmaa, jota ihmiset hengittävät
sisätiloissa. Työympäristöistä käsitellään
vain niin sanottuja ei tuotannollisia, toimistotyyppisiä sisätiloja,
joissa tuotanto ei aiheuta epäpuhtauksia ilmaan. Sisäilmasto
on sisäilmaa laajempi käsite, joka koostuu monista fysikaalisista,
kemiallisista ja biologisista tekijöistä. Työympäristössä
sisäilmastoon vaikuttaa myös työyhteisön psykososiaalinen
tila.
Terveys- vai viihtyvyyshaitta
Sisäilman tekijät voivat vähentää asukkaiden
tai työntekijöiden viihtyvyyttä ja aiheuttaa epämukavuutta.
On kuitenkin tärkeää erottaa viihtyvyyshaitat terveyshaitoista.
Kyseessä on viihtyvyyshaitta, jos ihmiset valittavat erilaisista
sisäilmatekijöistä, mutta oireita tai kliinisiä
sairauteen viittaavia löydöksiä ei ole. Esimerkiksi sisäilman
laadun luokitukset on tehty varsin tiukoiksi perusteena tilojen käyttäjien
viihtyvyys. Ne toki palvelevat samalla terveyshaittojen ehkäisyä,
mutta niiden noudattamista ei voi vaatia terveysperusteisesti.
Työhygieenisiä arviointeja varten laaditut epäpuhtauksien
haitalliset pitoisuudet eli HTP-arvot on määritelty terveysperusteilla,
mutta asunnoissa ja monien rakennusten sisäilmaongelmien yhteydessä
pitoisuudet ovat paljon pienempiä. Tällaisten pienten pitoisuuksien
aiheuttamista terveyshaitoista on vain niukalti tietoa.
toisen palstan alkuun
|
|
Siksi on syytä varovaisuuteen puhuttaessa esimerkiksi
asunnon sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamista terveysriskeistä.
Tilanne on toinen allergiaa aiheuttavien aineiden osalta. Pienikin määrä
allergeenia saattaa laukaista voimakkaat oireet, kunhan ihminen on ensin
herkistynyt kyseiselle allergeenille. Vilkkaassa homekeskustelussa on
huomattava, että homesienet aiheuttavat allergiaa hyvin harvoin.
Päänsärky ja tunkkainen ilma
Joskus on rajanvetokysymys, mikä on viihtyvyys- ja mikä
terveyshaitta. Tunkkainen ilma aiheuttaa ensin epämukavuutta mutta
jatkuessaan päänsärkyä, joka toistuessaan on jo
terveyshaitta. Siksi viihtyvyystekijöitä ei saa aliarvioida,
mutta niistä huolehtiminen ei ole ensisijaisesti terveydenhuollon
tehtävä.
Sisäilmaongelmien ehkäisy on periaatteessa yksinkertaista.Vanhoja
rakennuksia on korjattava ja uusia on rakennettava paremmin, tupakointia
ja rakennus- ja sisustusmateriaalien kemikaalipäästöjä
on vähennettävä. Asunnot on Suomessa rakennettava tiiviiksi,
jotta lämmöneristys on riittävä. Siksi rakennusten
ilmanvaihdon on oltava kunnossa. Puuttellinen ilmanvaihto lisää
sisäilman haittatekijöiden pitoisuuksia. Ulkoilma on aina
sisäilman perusta. Siksi parempaa sisäilmaa saadaan vähentämällä
yhdyskuntailman saasteita. Asukkaiden ja tilojen käyttäjien
omalla vastuulla on paljon: ihminen pilaa sisäilmaa tietämättömyyttään
ja huolimattomuuttaan. Tarvitaan paitsi parempaa rakentamista ja rakennusten
ylläpitoa myös koko kansan valistusta.
Raportin tarkoituksena on auttaa viranomaisia suuntaamaan toimenpiteitä
ja varoja sisäilman parantamiseksi, valistaa terveydenhuollon henkilöstöä
ja saada terveysnäkökulma vaikuttamaan kaikessa rakentamisessa
sekä rakennusten ylläpidossa.
Viite: Tari Haahtela, Kari Reijula: Sisäilman terveyshaitat
ja ehdotukset niiden vähentämiseksi. Edita 1997.
Tari Haahtela, HYKS
(09) 471 6302
Kari Reijula, TTL
|
