|
Yksi Kansanterveyslaitoksen lakisääteisistä tehtävistä
on väestön terveyden edistäminen. Monet laitoksen tutkijoista
toteuttavat tätä tehtäväänsä luonnontieteellisen
tutkimuksen keinoin. Terveyden edistämistä voidaan, ja mielestäni
tuleekin tarkastella laajemmasta näkökulmasta, joita tämän
numeron kirjoittajat edustavat.
Kirjoittajamme silmäilevät terveyden edistämistä
usealta kansalliselta näköalapaikalta: Sosiaali- ja terveysministeriöstä,
Terveyden edistämisen keskuksesta ja STAKESista. Kirjoittajat eivät
ole pelkkiä tarkkailijoita, vaan omilla tahoillaan terveyden edistämisen
tärkeitä tekijöitä ja näkijöitä niin
kotimaassa kuin muualla. Kirjoituksia valittaessa on pyritty siihen,
että ne iskevästi toisivat esille uutta kansainvälistä
keskustelua, johon on voimakkaasti vaikuttanut heinäkuussa 1997
Jakartassa pidetty WHO:n 4. terveyden edistämiskongressi, ja että
ne luonnehtisivat eräitä terveyden edistämiskeskusteluissa
esiintulleita yleisiä ongelmakohtia: keskittymistä pelkkään
terveyskasvatukseen, hyvinvoivien yhteiskuntaryhmien suosimista tai
terveysterroria.
toisen palstan alkuun
|
|
Kuluva vuosikymmen on merkinnyt ratkaisevia muutoksia
Suomen kansainvälisessä asemassa, talouden toimintatavassa
sekä kulttuurimme perusarvoissa. Tulevaisuudenkuvamme on myös
selvästi muuttunut. Huomispäivän terveysuhat liittyvät
toisaalta väestön vanhenemiseen, toisaalta sellaiseen syrjäytymiskehitysmahdollisuuteen,
jonka edellytykset ovat syntyneet viime vuosien myllerryksessä.
Kompassineulaksi tarjoutuu mm. Suomen Akatemian vastikään
käynnistämä väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen
tutkimusohjelma, mutta matkalla tarvitaan myös muita maamerkkejä
ohjaamaan niin tutkijoita kuin tutkimustiedon soveltajia.
Antti Uutela, KTL
|
