Kiinteistöjen käyttöveden laatuun vaikuttaa talousveden alkuperä

Vesilaitokselta lähtevän talousveden mikrobiologista ja kemiallista laatua tutkitaan säännöllisesti vesijohtoverkostosta otettujen vesinäytteiden avulla. Laadun seurantaa ei ole kuitenkaan tehty systemaattisesti kiinteistötasolla. Lämpimänkään veden seuranta ei kuulu vesiviranomaisten tehtäviin, vaikka siinä voi esiintyä veden käyttäjille haitallisia mikrobeja, kuten Legionella-bakteereja.

KTL:n ympäristömikrobiologian laboratoriossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin Legionella-bakteerin, heterotrofisten bakteerien ja sienten esiintymistä suomalaisten kiinteistöjen kylmässä ja lämpimässä vedessä sekä eri tekijöiden vaikutusta mikrobien esiintymiseen.

Tutkimukseen osallistui 67 kiinteistöä, suurin osa kerrostaloja, eri puolelta Suomea. Taloissa käytettiin talousvetenä joko prosessoitua pohja- tai pintavettä. Kylmän talousveden laatu selvitettiin näytteistä, jotka otettiin joko suoraan kiinteistöön tulevasta putkesta tai ensimmäisestä käyttöpisteestä. Lämpimän veden laatu selvitettiin eri puolelta lämminvesijärjestelmää otettujen vesinäytteiden avulla. Lämpimän käyttöveden pääkierron näytteet otettiin veden juoksuttamisen jälkeen juuri ennen lämmönsiirrintä ja heti sen jälkeen. Suihku- ja hanavettä ei juoksutettu ennen näytteenottoa.

Legionellaa lämminvesijärjestelmässä

Lämminvesijärjestelmistä 30 prosenttia sisälsi Legionella pneumophila -bakteereja, joiden pitoisuus oli korkeimmillaan 3,5 x 105 cfu/l. Kylmässä talousvedessä legionelloja ei havaittu. Lämminvesijärjestelmissä legionellan esiintyminen voitiin yhdistää veden alhaiseen lämpötilaan. Sitä ei löydetty vesistä, joiden lämpötila oli yli 55 °C. Neljässä kiinteistössä tutkittiin veden lämpötilan noston vaikutusta legionellapitoisuuksiin. Veden lämpötilan nosto 60-70 °C:een ja päivittäinen lämpimän veden juoksutus alensivat legionellapitoisuuksia ja myös muiden heterotrofisten bakteerien pitoisuuksia lämminvesijärjestelmän pääkierrossa.

toisen palstan alkuun

Torjunnan jälkeen lämpötila laskettiin 55 °C:een, silloin legionella palasi lämminvesijärjestelmiin muutamassa kuukaudessa.Tutkituista kiinteistöistä yhdessä torjunta epäonnistui, koska lämpimän veden lämpötila jäi joissakin osissa järjestelmää alle 60 °C

Veden alkuperä vaikutti mikrobien esiintymiseen ja pitoisuuksiin. Mikrobipitoisuudet, legionellapitoisuudet mukaan lukien, olivat korkeampia prosessoitua pintavettä käyttävissä kiinteistöissä. Mesofiilisia bakteereja ja sieniä esiintyi runsaammin talousvedessä kuin lämpimässä käyttövedessä. Lämpimässä vedessä oli runsaasti termofiilisia bakteereja. Legionellapitoisuudet olivat korkeimmillaan suihku- ja hanavesissä. Suihku- ja hanavesien seisominen ja lämpimän veden alentunut lämpötila olivat todennäköinen syy mesofiilisten mikrobien korkeisiin pitoisuuksiin.

Kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden kemiallinen laatu oli melko samanlainen. Veden laatuun vaikutti kuitenkin talousveden alkuperä. Prosessoitu pintavesi sisälsi enemmän orgaanista hiiltä ja vähemmän metalleja kuin prosessoitu pohjavesi. Vesien orgaanisen hiilen määrä oli korkea ylittäen orgaaniselle hiilelle asetetun enimmäispitoisuuden (2 mg/l). Kuparia esiintyi enemmän lämpimässä kuin kylmässä vedessä. Kupariputkien korroosio oli todennäköinen syy lämpimien vesien kohonneisiin kuparipitoisuuksiin. Talousveden keskimääräinen lämpötila oli 8,7 °C vaihdellen 2,6-17,8 °C. Lämpimän veden keskimääräinen lämpötila oli 50,6 oC. Lämmönsiirtimestä lähtevän veden lämpötila oli 53,0 °C, suihku- ja hanaveden 50,1 °C ja lämmönsiirtimeen palaavan veden 47,1 °C.

Kuva: Heterotrofisten mesofiili- ja termofiilibakteerien, sienten ja legionellan pitoisuudet (cfu/l) kiinteistöjen vesijärjestelmissä (A, kylmä talousvesi; B, lämmin käyttövesi lämmönsiirtimen jälkeen; C, lämmin suihku- ja hanavesi; D, lämmin käyttövesi ennen lämmönsiirrintä).

Outi Zacheus, KTL

(017) 201 374, outi.zacheus@ktl.fi