Lääkehoito hämmentää AIDS-tilastoja

Kansainväliset tilastot HIV-epidemian leviämisestä ovat perustuneet AIDS-tapausten laskentaan, se on parhaimmillaankin heijastanut kymmenen vuotta ajastaan jäljessä olevaa tilannetta. Suunnatut seroepidemiologiset tutkimukset ovat koko ajan osoittaneet, että todellinen epidemia on paljon laajempi

Uudet lääkkeet näyttävät siirtävän taudin kliinistä puhkeamista kauaksi tulevaisuuteen. AIDS-tapausten määrä ja jakautuma kuvastavatkin entistä huonommin todellisuutta. Valistuksen ja terveyspolitiikan päätösten on perustuttava ajantasaisempaan tilanteeseen. AIDS-tilastot on korvattava HIV-tilastoilla. Suomessa molempia on käytetty rinnan jo toista kymmentä vuotta.

Hyvän epidemiaseurannan tärkein ominaisuus on, että siitä saadaan ajantasaista tietoa sairauden ilmaantuvuudesta, insidenssistä. HIVin kohdalla tämä ei ole helppoa, koska vain osa tartunnan saaneista hakeutuu testiin pian tartunnan jälkeen ja myöhemmin paljastuneissa tapauksissa saadaan luotettavaa tietoa tartunnan mahdollisesta ajankohdasta vain harvoin.

Testiin hakeutumista täytyy edistää

Tilannetta voidaan parantaa lisäämällä testaukseen hakeutumista. Tähän voidaan vaikuttaa valistuksella, mutta vielä tärkeämpää on testauskynnyksen madaltaminen. Luontevasti tapahtuva anonyymi testaus parantaa tilannetta huomattavasti. Mikäli tartunta paljastuu, myös kynnyksen hakeutua lääkärin tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon on oltava matala. Tähän auttaa hoidon ja tutkimuksen maksuttomuus, mutta vieläkin enemmän tarkka luottamuksellisuuden vaaliminen. Lääkärin pakeille HIV-tartunnan vuoksi hakeutuvan on oltava varma siitä, että hän saa asiallisen kohtelun eivätkä hänen tietonsa joudu sivullisten tietoon missään olosuhteissa. Kontaktijäljityksellä joskus voidaan edesauttaa sitä, että tartunnan saanut hakeutuu testiin, mutta se ei saa häiritä luottamuksellisen suhteen syntymistä potilaan ja lääkärin välille.

Yhä aikaisemmin aloitettava ja ratkaisevasti aiemmasta tehostunut lääkehoitokin vaikuttaa päätökseen hakeutua lääkäriin nopeasti mahdollisen tartunnan jälkeen. Suomessa, jossa tartunnan saaneita on vähän ja terveydenhuollon voimavarat suuret, tulisi kansalliseksi tavoitteeksi asettaa se, että kaikki tartunnan saaneet saisivat heille parhaiten sopivaa yhdistelmähoitoa, joka aloitetaan heidän kannaltaan optimaalisena ajankohtana ja mahdollisimman aikaisin. Tämä paitsi edistäisi tilanteen seurantaa, todennäköisesti myös jarruttaisi epidemian leviämistä saattamalla tartunnan kantajat tehokkaan neuvonnan piiriin ja luultavasti - tosin vielä tutkimuksin vahvistamatta - vähentämällä heidän tartuttavuuttaan.

Riskiryhmät edelleen merkittäviä

HIV-tartunnat keskittyvät selkeästi riskiryhmiin eikä kansallisella tai alueellisella seurannalla saada ehkäisyn kannalta parasta mahdollista tietoa.

toisen palstan alkuun

Vaikka miesten välisessä seksissä saatu tartunta on edelleen Suomessakin merkittävä, sen suhteellinen osuus on vähentynyt. Yhä suurempi osa tartunnoista saadaan satunnaisissa seksisuhteissa ja etenkin monissa turistikohteina suosituissa maissa HIV-tartunnan vaara on varsin suuri.

Suomessa huumeiden käyttöön on toistaiseksi yhdistynyt vain joitakin kymmeniä tapauksia, mutta huumeiden käyttäjillä todettu hepatiitti C -tartuntojen yleisyys ja äskettäinen hepatiitti A -epidemia kertovat, että mahdollisuus HIVinkin leviämiseen on jatkuvasti olemassa. Eräissä maissa prostituutio on ollut merkittävä HIVin levittäjä, mutta useimmissa länsimaissa HIV on ollut prostituoiduilla hyvin harvinainen eikä heillä ole ollut juurikaan osuutta HIV-tartuntojen levittämisessä. Prostituoitujen valistaminen ja tuki asiakkaiden usein piittaamatonta käytöstä vastaan on tässä ryhmässä parasta ehkäisyä.

Raskaudenaikaiset testit osana ehkäisystrategiaa

Suomessa tämän vuoden alusta lähtien on tarjottu kaikille odottaville äideille HIV-testiä osana muita raskauden aikana tehtäviä tutkimuksia. Meillä äidistä lapseen tapahtuvat tartunnat ovat harvinaisia, tapauksia on vähemmän kuin kymmenen vuodessa. Testi tarjoaa myös jokaiselle äidille tilaisuuden keskustella ja pohdiskella HIV-ehkäisyyn liittyviä asioita ja on samalla haaste maamme äitiyshuollolle alan neuvonnan ja tuen antajana. Järjestelmä palvelee osaltaan HIV-tapausten aikaista havaitsemista, lisäksi lääkehoidolla tartunnan siirtyminen äidistä lapseen voidaan estää.

Suomessa hyvä seuranta- ja torjuntajärjestelmä

HIV- ja AIDS-tilastojen valossa Suomessa tartuntoja on vähemmän kuin missään muussa läntisen Euroopan maassa. Tähän ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista kaikki eivät ole ehkäisevän terveydenhuoltomme ansiota. Tästä huolimatta voimme olla kansallisesti ylpeitä tästä saavutuksesta. Samalla on tietenkin ponnisteltava kaikin keinoin tilanteen säilyttämiseksi yhtä hyvänä.

Suomen seurantajärjestelmä on myös yksi maailman parhaita, vaikka parantamisen kohteita vielä löytyykin. Takaisinlaskentaa, vertailua, suunnattuja seroepidemiologisia tutkimuksia ja eräitä muita tietoja käyttäen olemme voineet päätellä, että keräämämme HIV-tilastot ovat ilmeisen hyvin kuvastaneet todellista tilannetta. Monissa läntisissä maissa ollaan uudistamassa HIV-epidemian seurantajärjestelmiä siksi, ettei aikaisempi AIDS-tapauksiin perustuva tilastointi anna enää juuri minkäänlaista kuvaa tämän hetken tilanteesta. Näyttää ilmeiseltä, että käyttämämme seuranta- ja ilmoitusjärjestelmä on kutakuinkin sellainen, mihin näissä maissa pyritään.

Pauli Lenikki, KTL

(09) 4744 8403, pauli.leinikki@ktl.fi