RIFT VALLEY -kuume

Rift Valley -kuume riehuu parhaillaan Keniassa ja Somaliassa. Tauti tarttuu eläimistä ihmisiin ja voi olla kohtalokas, joskin useimmiten kyseessä lienee lieväoireinen kuumetauti.

Rift Valley -kuume (Rift Valley Fever, RVF) on lampaiden, vuohien, kamelien ja nautakarjan virustauti, jota esiintyy laajalla alueella Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Virus tappaa erityisesti vastasyntyneitä eläimiä ja aiheuttaa tiineissä eläimissä herkästi keskenmenoja. Taudin aiheuttaja kuuluu Bunyaviridae-heimon phleboviruksiin. Tauti tunnistettiin jo vuosisadan vaihteessa Kenian Rift Valleyssa ja virus eristettiin v. 1930. Tautia esiintyy tyypillisesti hyvin laajoina epidemioina, mm. 1950-51 Etelä-Afrikassa puoli miljoonaa lammasta abortoi ja 100 000 kuoli.

Tauti leviää eläimistä ihmisiin joko hyttysten välityksellä tai suorassa kontaktissa. Paraikaa Rift Valley -kuume riehuu itäisessä Afrikassa Keniassa ja Somaliassa. Vuoden 1977-78 laajassa RVF-epidemiassa Egyptissä sairastui 200 000 ihmistä, joista noin 600 kuoli, lähinnä enkefaliittiin ja verenvuotokuumeeseen. Laaja epidemia koettiin vuonna 1987 Länsi-Afrikan Mauritaniassa ja Senegalissa, 1993 jälleen Egyptissä.

Edellytykset epidemialle syntyvät runsaiden sateiden ja tulvien jälkeen, mutta myös erilaiset patorakennelmat ja vesialtaat voivat tarjota oivan lisääntymismahdollisuuden RVF-virusta kantaville ja levittäville hyttysille. Virus lisääntyy varsin monissa hyttyslajeissa ja siirtyy eräissä myös transovariaalisesti sukupolvesta toiseen. Virus voi siten säilyä vuosia hyttysen munissa, jotka odottelevat sadekautta kuivuneessa mudassa. Nisäkkäissä virus säilyy kolmisen viikkoa. Tauti kulkeutuu helposti karjan kuljetusten myötä ja tarttuu esimerkiksi sairaita eläimiä teurastettaessa.

Rokote karjalle, ei ihmisille

Virusinfektio itää 2-6 vrk, ja ihmisillä oireina on muutaman päivän ajan kuumetta, päänsärkyä, lihaskipuja ja pahoinvointia. Harvoille (n. 1 %) kehittyy akuutin vaiheen komplikaationa verenvuotokuumeen taudinkuva ja/tai maksanekroosi. Myöhäiskomplikaationa, jolloin taudinkulku on bifaasinen, esiintyy enkefaliittia ja joskus pysyväänkin näönmenetykseen johtavia retiniittiä ja uveiittia. Virus on eristettävissä potilaasta taudin akuutissa vaiheessa, tarkkaan diagnoosiin päästään myös osoittamalla virusantigeenia tai -nukleiinihappoa, IgM-luokan vasta-aineita tai kokonaisvasta-ainetason nousu. Karjalle on toimivia RVF-rokotteita, mutta ihmiskäyttöön ei sellaista ole rekisteröity; tutkijoiden suojaksi "koekäytössä" on kuitenkin ilmeisen tehokas inaktivoitu rokote.

toisen palstan alkuun

Ribaviriinilääkitys tehoaa koe-eläimillä (apinoilla), tehosta ihmisillä ei ole tietoa. RVF-potilaat eivät tartuta, paitsi ehkä veriteitse; muita erityisiä eristystoimenpiteitä ei RVF:n vuoksi potilashoidossa tarvita.

Nyt kuolleita lähes 500

Nykyinen epidemia Keniassa ja Somaliassa alkoi rankkojen sateiden myötä marras-joulukuussa. WHO arvioi, että tautiin on kuollut 350-400 ihmistä Kenian luoteisosissa ja 80 Etelä-Somaliassa. Epidemian selvittelyä on haitannut maiden sekava poliittinen tilanne ja tulvien myötä mahdottomiksi käyneet liikenneyhteydet syrjäisille epidemia-alueille. Silminnäkijäraportit kertovat kuitenkin paitsi karjan joukkotuhoista, myös sairastuneiden ihmisten paikoin korkeasta kuolleisuudesta verenvuotokuumekomplikaatioihin (mikä on epätyypillistä RVF:lle). Useiden tapausten raportoitiin olleen seurausta sairastuneiden eläinten teurastamisesta tai muusta käsittelystä (mikä taas sopii RVF:een).

Vahvistus siitä, että kyseessä on RVF-virus saatiin eristämällä virus ja osoittamalla IgM-luokan vasta-aineita sairastuneilta. RVF-tapausten on sittemmin raportoitu levinneen myös laajemmalle alueelle Keniassa ja Somaliassa. Verenvuotokuumepotilaista kuitenkin vain kolmasosalla on ollut RVF-virus-IgM-vasta-aineita, joten on todennäköistä, että RVF:n lisäksi paikallisten verenvuotokuume-epidemioiden syynä on myös jokin muu infektio- tai toksinen tekijä.

WHO:n suositusten mukaan matkoja Keniaan ei tarvitse peruuttaa, mutta erityisesti epidemia-alueille matkustaessa on syytä suojautua hyttysenpistoilta sekä välttää kontaktia sairaisiin eläimiin.

Lisätietoja epidemiatilanteesta saa internetistä esim.

www.geocities.com/HotSprings/2188/rvf.html

www.outbreak.org

www.who.ch/programmes/emc/news.htm

Olli Vapalahti ja Antti Vaheri,
Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti, Virologian osasto

(09) 1911, Olli.Vapalahti@helsinki.fi, Antti.Vaheri@helsinki.fi