|
Kuopion kaupungin koululaitoksen 125-vuotisjuhlan kunniaksi kouluissa
tarjottiin 14.11.1997 oppilaille, henkilökunnalle ja kutsutuille
vieraille juhlalounas, joka aiheutti vatsatautiepidemian. Epidemian
aiheuttajaksi paljastui ilmeisesti marjoista peräisin oleva kalikivirus.
Kuopion kouluilla ei ole keskuskeittiötä, vaan suurimmalla
osalla on oma valmistuskeittiö ja joillakin pienemmillä kouluilla
jakelukeittiö. Keittiöt hankkivat raaka-aineensa itsenäisesti
vuosittaisen tarjouskilpailun perusteella. Juhlalounas oli järjestetty
tavanomaista juhlavammaksi koulujen yhteiseksi tapahtumaksi, jossa useissa
kouluissa tarjoilusta vastasi jokin ulkopuolinen kuten hotelli- ja ravintolaoppilaitos
ja ammattioppilaitos. Juhlalounaan rungon muodostivat yhteishankintana
ostettu valmis porsaan juhlafilee ja jälkiruokana ulkomaisista
pakastevadelmista ja -mansikoista valmistettu teollinen marjajäädyke
tarjoiltiin joko sellaisenaan tai kermavaahdolla ja/tai ulkomaisilla
pakastevadelmilla koristeltuna.
Pizza vai juhlalounas
Juhlalounas tarjoiltiin suurimmaksi osaksi perjantaina, mutta joissakin
kouluissa myös lauantaina, joka oli koulupäivä. Joillakin
kouluilla lauantain ruokailuun osallistui myös oppilaiden vanhempia
ja sisaruksia. Epidemiaepäily heräsi kolmen lukiolaistytön
sairastuttua. Nämä olivat lauantai-iltana käyneet pizzeriassa
ja päivällä syöneet koulussa. Sunnuntaina kaikki
olivat pahoinvoivia, vaihtelevasti kuumeisia ja oksentelevia. Aluksi
epäily kohdistui nimenomaan lauantai-iltana nautittuun pizzaan,
mutta jo sunnuntaina päivystysvastaanotolla kävi saman lukion
oppilas samankaltaisin oirein. Tämä ja maanantain aikana kertynyt
tieto käänsi epidemiaepäilyn kouluruokailuun ja tarjottuun
juhlalounaaseen.
Heti maanantaina epidemian selvitystyö aloitettiin ja selvitysryhmä
kokoontui. Tiistaina Savon Sanomat ja paikallisradio tiedottivat kouluissa
ilmenneestä epidemiasta, jolloin työryhmälle alkoi todella
tulvia tietoa ja epidemian laajuus alkoi hahmottua.
toisen palstan alkuun
|
|
Työryhmä päätti tehdä epidemiologisen
kyselytutkimuksen kolmella pienehköllä koululla, joissa oli
runsaasti sairastuneita. 309 oppilaalta saatiin tiedot ruokalajikohtaisista
altistuksista ja juhla-aterian jälkeen ilmaantuneista oireista:
129 (42 %) oli saanut mahasuolikanavan oireita (vatsakivut, ripuli,
oksentelu) ja osalla oli vaihtelevaa kuumeilua. Oireet olivat alkaneet
pääasiassa viikonloppuna, itämisaika ja oireiden kesto
olivat vajaat kaksi vuorokautta. Kyselylomakkeiden tilastollisen käsittelyn
perusteella marjajäädyke osoittautui todennäköiseksi
tartunnan välittäjäksi (tapauskertymä 38 % versus
14 %; riskisuhde 2.8; 95 % luottamusväli 1.0-8.2; p < 0.05).
Poissaolohuippu kouluissa oli maanantaina. Kerättyjen tietojen
ja näytteiden bakteriologisten tulosten kielteisyyden vuoksi epidemian
aiheuttajaksi epäiltiin virusinfektiota. Tätä epäilyä
tuki myös perheenjäsenten saamat tartunnat.
Virusepäily varmistui
Epidemiaepäilyn herääminen heti viikonloppuna oli päivystysvastaanoton
valppaiden sairaanhoitajien ansiota. Tapausten lievyyden ja oireiden
alkamisajankohdan vuoksi epidemia olisi voinut jäädä
kokonaan huomaamatta. Selvitystyöryhmän työskentely oli
tehokasta viime talvisen Niuvanniemen ruokamyrkytyksen jäljiltä,
samoin yhteydenpito KTL:n infektioepidemiologian osastoon ja muihin
asiantuntijoihin oli kunnossa. Tiedostusvälineiden suunnaton kiinnostus
epidemiaa kohtaan työllisti ja stressasi tiedotusvastaavaksi nimettyä
tartuntatautilääkäriä. Selkeä kömmähdys
tiedottamisessa tapahtui siinä, että koulukeittiöiden
emännät jäivät paljolti tiedotusvälineiden
jakaman tiedon varaan.
Paula Hyvönen, Kuopion kaupungineläinlääkäri
(017) 364 4750
|
