|
Kunnallinen tartuntatautityöryhmä pääsi joulukuussa
Mikkelissä tositoimiin, kun seudun kunnanjohtajat sairastuivat
vatsatautiin yhteisen lounaan jälkeen. Selvitystyö onnistui,
mahataudin aiheuttajaksi paljastui kalikivirus, jonka ruokailijat olivat
saaneet lounaalla tarjotusta vadelmarahkasta.
Joukko maakunnallisia vaikuttajia söi yhteisen lounaan perjantaisen
kokouksensa yhteydessä. Viikonlopun aikana osallistujien keskuudessa
alkoi puhjeta vatsatautia. Viikonlopun jälkeen osallistujat ilmoittivat
asiasta ruokapaikkaan, josta tieto kulki tiistaina kunnalliseen työterveyshuoltoon.
Työterveyshuolto puolestaan otti yhteyttä tartuntataudeista
vastaavaan lääkäriin sekä terveysvalvontaan ja selvitystyö
saattoi alkaa.
Selvitystyössä rutiinia
Mikkelissä on jo yli kymmenen vuotta toiminut ruokamyrkytysten
selvitystyöryhmä, johon kuuluvat tartuntatautilääkäri
ja -terveydenhoitaja, terveystarkastaja, laboratorioeläinlääkäri
sekä terveysvalvonnan johtaja, joka toimii ryhmän puheenjohtajana
ja johtaa selvitystyötä, tekee lakisääteiset ilmoittamiset
sekä tarvittaessa on yhteydessä tiedotusvälineisiin.
Selvitystyöryhmä päätti, että lääkäri
tiedottaa asiasta lääkäreiden vastaanotoille ja että
epäilyilmoitus KTL:een tehdään heti ensiselvitysten jälkeen,
kunhan on selvinnyt, onko todella kyseessä ruokamyrkytysepäily.
Terveysvalvonta lähti heti tapahtumapaikalle. Siellä haastateltiin
keittiöhenkilökunta, tarkistettiin sekä keittiön
että omavalvonnan toimivuus, otettiin elintarvikenäytteitä
sekä pyydettiin ulostenäytteet henkilökunnalta. Henkilökunnalta
kysyttiin pikkutarkasti, mitä ruokia oli ollut tarjolla ja miten
ne oli valmistettu. Erityisesti tässä vaiheessa kiinnitettiin
huomiota ruokien kypsennyslämpötiloihin, jäähdytyksen
tehokkuuteen sekä uudelleen lämmittämiseen. Elintarvikenäytteiksi
otettiin kaikkia niitä elintarvikkeita, joita oli vielä tallella.
Ilmeni, että keittiöhenkilökunta oli vienyt kotiinsa
ruuantähteitä, sekä lämmintä että jälkiruokaa,
ja lämmintä ruokaa oli vielä tiistaina jäljellä.
Näytteeksi mikrobiologiseen tutkimukseen otettiin myös sillä
hetkellä tarjolla olevia ruokia. Nämä siksi, että
ne kuvastivat keittiön yleistä hygienian tasoa. Ulostenäytteet
pyydettiin henkilökunnalta salmonellatutkimuksen varalta.
Koska perjantain kokoukseen osallistui vain 52 henkilön ryhmä,
mukaan lukien keittiöhenkilökunta, haastateltiin kaikki mahdollisesti
altistuneet kyselylomakkeella. Yhteensä tehtiin 49 haastattelua.
Lomaketiedot syötettiin tilastotieto-ohjelmaan ja aineistosta ajettiin
epidemiaa kuvailevaa tietoa kuten itämisaika, oirejakauma, oireiden
kesto ja ruoka-ainekohtaiset altistumiset.
Samaan aikaan, kun terveysvalvonta teki selvitystyötä, kävi
kaksi sairastuneista lääkärin vastaanotolla voimakkaiden
vatsatautioireiden vuoksi. Koska tässä vaiheessa oli jo selvinnyt,
että mahatauti oli levinnyt myös perheenjäseniin ja kyseessä
saattoi olla virus, otettiin ulostenäytteet virustutkimusta varten.
Tulokset
Elintarvikenäytteistä ei löytynyt mitään
epäilyttävää. Ruokamyrkytysbakteereita ei kasvanut
ja näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan moitteettomia.
toisen palstan alkuun
|
|
Ulostenäytteistä ei kasvanut ruokamyrkytysbakteereita.
Kyselylomakkeen tilastollinen käsittely sen sijaan tuotti tulosta.
Puolet altistuneista oli sairastunut. Taudin keskimääräinen
itämisaika oli 44 tuntia ja oireiden keskimääräinen
kesto oli samoin 44 tuntia. Pääasialliset oireet olivat sairastuneilla
pahoinvointi (84 %), mahakipu (56 %), kuume (56 %), päänsärky
(52 %), ripuli (36 %) ja oksentelu (20 %). Analyysi paljasti yksiselitteisesti,
että marjarahkan syöminen oli aiheuttanut taudin (tapauskertymä
92 % versus 13 %; riskisuhde 7.4; 95 % luottamusväli 1.2-46.4;
p < 0.01). Lisäksi selvisi, että niissä kodeissa,
jonne henkilökunta oli vienyt marjarahkaa, myös lapset olivat
sairastuneet samatyyppisin oirein. Tuloksen selvittyä ruokalan
emännän kanssa käytiin vielä yksityiskohtaisesti
läpi rahkan valmistusprosessi ja todettiin, että viruksen
on pitänyt joutua rahkaan ulkomaisten pakastemarjojen kautta. Rahkan
tekijän ulostenäyte ei sisältänyt virusta.
Pohdinta
Mikkelissä ei ole muutamaan vuoteen sattunut laajaa ruokamyrkytystä,
mutta perusvalmiutta selvitystyön tekemiseen on voitu ylläpitää,
koska kaikkiin epäilyihin suhtaudutaan aina vakavasti ja selvitystyö
käynnistetään aina heti. Jos näyttää siltä,
että kyseessä on ollut väärä hälytys,
työ keskeytetään. Nyt kokeiltiin ensimmäistä
kertaa uutta ilmoitusmenetelmää, joka todettiin toimivaksi.
Vaikka varsinainen selvitystyö tehtiinkin Mikkelissä, oltiin
kiinteässä yhteydessä KTL:een. Ilman tätä tuskin
olisi selvinnyt aikaisessa vaiheessa, että samankaltaisia epidemioita
oli muuallakin Suomessa.
Altistuneiden tarkka haastatteleminen on erittäin tärkeää.
Tätä varten pitää laatia lomake, jonka haastateltava
voi helposti täyttää. Jotta syödyt ruokalajit saataisiin
tarkasti selvitettyä, on lomakkeeseen aina esitäytettävä
kaikki tarjolla olleet ruokalajit. Muutoin tämä kohta tulee
puutteellisesti täytetyksi.
Virusten myötä terveysvalvonnan pitää kiinnittää
huomiota uusiin ruokalajeihin kuten tuoreisiin kasviksiin ja jälkiruokiin.
Perinteisesti terveysvalvonta on kiinnittänyt eniten huomiota kypsennettyihin
tuotteisiin ja valkuaispitoisiin jälkiruokiin. Jatkossa pitää
vielä tarkemmin käydä läpi kaikki tarjolla olevat
ruoat. Virusten varalta ulostenäytteet on pyydettävä
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mikkelissä tapauksen jälkeen
on otettu käytännöksi, että ainakin muutama ulostenäyte
pyydetään aina virustutkimusta varten. Nämä voidaan
jättää tutkimatta, mikäli selvitystyön edetessä
ne huomataan tarpeettomiksi.
Koska tieto ruokamyrkytysepäilystä tulee usein ruokailusta
vasta muutaman päivän päästä, käy usein
niin, ettei tarjolla olleita ruokia ole jäljellä. Olemmekin
suositelleet kaikille suurtalouksille, että he osana omavalvontaa
ottaisivat näytteitä tarjolla olleista ruuista ja säilyttäisivät
niitä viikon, minkä jälkeen näytteet voidaan heittää
pois. Tämä toteutuu ainakin isoissa suurtalouksissa. Tilastollisesta
tietojen käsittelystä on apua epidemian luonnetta selvitettäessä
ja kunnissa pitäisikin olla käytössä jokin tilasto-ohjelma,
jolla ruokamyrkytyksiä voidaan selvittää.
Maria Närhinen, Mikkelin seudun ympäristökeskus
(015) 201 1701
|
