Sittenkin VRE:tä Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin mikrobiologian laboratoriossa seulottiin keväällä 1997 kaikkiaan 2 050 potilasnäytettä vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) löytämiseksi (Kansanterveys 7: 8, 1997). Selvityksessä ei löytynyt yhtään kantaa ja vaikutti siltä, ettei Lahden seudulla esiinny VRE:tä. Nyt tarinalle on saatu jatkoa. Kolmelta Asikkalan terveyskeskuksen vuodeosaston potilaalta löytyi vankomysiinille resistentti enterokokki.

Indeksipotilas oli koronaaritautia, kroonista flimmeriä, sydämen vajaatoimintaa ja dieettihoitoista diabetestä sairastava vanhus. Marraskuussa potilas sai kolmoishoidon helikobakteeri-infektioon. Joulukuun alkupuolella hänellä todettiin hengenahdistusta, alaraajaturvotuksia, CRP:n ja kreatiniinin nousua. Munuaisten kaikukuvauksessa ei todettu hydronefroosia tai staassia. Virtsaviljelyssä kasvoi Klebsiella ja Enterococcus faecium, jonka MIC (minimal inhibitory concentration) vankomysiiinille oli >256 (g/ml. Virtsalöydöksen perusteella aloitettiin ofloksasiini ja myöhemmin lisäksi keuhkolöydöksen perusteella keftriaksoni lihaksen sisäisesti. Potilas oli jo parantumaan päin, kun hän sai yllättäen veriripulin, jonka vuoksi hänet lähetettiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan, jossa hän myöhemmin menehtyi. Ruumiinavauksessa veriripulin syy jäi avoimeksi.

Virtsan VRE-löydöksen varmistuttua terveyskeskuksen vuodeosaston potilaiden ulostenäytteet seulottiin VRE:n osalta. Kaikkiaan 55:stä tutkitusta potilaasta (1 näyte/potilas) kolme osoittautui positiiviseksi. Yksi positiivisista näytteistä kuului indeksipotilaalle.

toisen palstan alkuun

Pulssikenttäelektroforeesianalyysin perusteella indeksipotilaan virtsasta eristetty kanta ja kahden muun potilaan ulostekannat olivat samoja; indeksipotilaan ulostekanta sen sijaan poikkesi muista.

HYKS:ssä ja eräissä Helsingin seudun muissa sairaaloissa VRE on jo aiheuttanut epidemioita (Kansanterveys 1/97, Suomen Lääkärilehti 1997; 1:945-48). VRE:n taudin aiheuttamiskyky on kuitenkin alhainen ja potilastapaukset harvinaisia. Indeksipotilaan VRE oli todennäköisesti sivulöydös, joskaan sen osuutta munuaisoireiden aiheuttajana ei voi pois sulkea. Yllättävää oli, että indeksipotilaalta löytyi kaksi toisistaan poikkeavaa kantaa. Potilaan saama mikrobilääkehoito saattoi olla osasyy VRE-kantojen löytymiseen.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta on toistaiseksi löytynyt muutama satunnainen VRE-tapaus (KTL,tartuntatautirekisteri) . Päivät-Hämeenkin tapaukset löytyivät osin sattumalta ja osin aktiivisen seulonnan ansiosta.

Hannu Sarkkinen, Päijät-Hämeen keskussairaala, kl. mikrobiologia

(03) 819 2667, hannu.sarkkinen@phks.fi

Pauliina Kärpänoja, Päijät-Hämeen keskussairaala, kl. mikrobiologia

(03) 819 2459, pauliina.karpanoja@phks.fi

Eino Luostarinen, Asikkalan terveyskeskus

(03) 888 6122