Valtakunnalliset rekisterit auttavat paikallisen terveydenhuollon suunnittelua

SOTKA (sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokanta), Netti-HILMO (sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit) ja muut Stakesin rekisterien tietopalvelut ovat myös paikallisen suunnittelun apuvälineitä. Rekisterien perusteella tuotetaan monia tilastoja. Innokkaimmat voivat tehdä tutkimussuunnitelman ja pyytää tutkimuslupaa rekisteriaineistojen käyttöön.

Stakesin rekisterit voidaan periaatteessa jakaa kolmeen ryhmään: henkilö-, tuottaja- sekä kuntakohtaisia tietoja koskevat rekisterit. Henkilötietorekisterejä on lukuisia ja niillä on yleensä jo pitkä historia. Aiheensa puolesta ne voi jakaa lisääntymisrekistereihin, epidemiologisiin rekistereihin, henkilöstö- ja hoitoilmoitusrekistereihin. Lisääntymisrekisterejä ovat syntymärekisteri, raskaudenkeskeyttämis- ja steriloimisrekisteri sekä epämuodostumarekisteri. Epidemiologisiksi rekistereiksi voi luokitella syöpärekisterin ja näkövammarekisterin, joiden ylläpidosta vastaavat teknisesti Suomen Syöpäyhdistys ja Näkövammaisten Keskusliitto.

Terveydenhuoltohenkilöstön rekisteri TERHIKKI pitää sisällään tiedot terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuden saaneista ja nimikesuojatuista henkilöistä. Tämä rekisteri on itse asiassa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen alainen, mutta sitä ylläpitävät kyseinen laitos ja Stakes yhteisesti. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (HILMO) sekä asumispalvelujen asukaslaskenta ja kotihoidon laskenta ovat laaja kokonaisuus, jossa on tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta ja sitä korvaavista hoitomuodoista.

Tuottajakohtaista tietoa on toimipaikkarekisterissä, josta selviävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien ja toimipaikkojen osoitteet sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten sairaansijamäärät ja erikoisalat. Tämä rekisteri antaa osoitteet HILMO-tietojen keräämistä varten. Palveluiden tuottajia ovat kunnat, kuntayhtymät, yksityiset yritykset ja jossakin määrin myös valtio.

Kuntarekisteri taas on SOsiaali- ja Terveydenhuollon tilastotietoKAnta SOTKA, joka voidaan määritellä myös tietopalveluvälineeksi. Siihen on koottu tietoja mm. eri ministeriöiden, Tilastokeskuksen, Kelan, Suomen Kuntaliiton ja Stakesin tilastoista ja rekistereistä. Tietokannan perusyksikkö on kunta ja se on luotu palvelemaan juuri kuntia.

Historiaa ja periaatteita

Rekisterijärjestelmän kehittäminen alkoi 1950-60-luvuilla, jolloin alkunsa saivat syöpärekisteri, raskaudenkeskeyttämis- ja steriloimisrekisteri, terveydenhuoltohenkilöstön rekisteri, epämuodostumarekisteri sekä sairaaloiden poistoilmoitusjärjestelmä eli nykyinen HILMO. Muut rekisterit ovat 1980-90-lukujen perua, viimeisimpinä vuodelta 1995 sosiaalihuollon laitosten hoitoilmoitusjärjestelmä sekä asumispalvelujen ja kotihoidon laskennat. Myös toimipaikkarekisteri ja SOTKA ovat suunnilleen saman ajan lapsia. Parhaillaan ovat kehitteillä lastensuojelu- ja toimeentulotukirekisterit.

Aikojen kuluessa rekisterinpidon tekniikka ja niitä koskevat säädökset ovat muuttuneet. Henkilöstörekisterien tietosuojaa on viime aikoina tehostettu erityisesti. Tiedossa ei ole, että keskusrekisterin pitäjän toimet olisivat vaarantaneet aiemminkaan yksilön tietosuojaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakiehdotusta sosiaalihuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä. Se koskisi lastensuojelu-, toimeentulotuki- ja sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteriä. Lakiehdotuksessa on lähdetty hallitusmuodon 15 a §:n säännöksestä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle kansalaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskeisiä välineitä seurannassa ovat tilastot, rekisterit ja tutkimukset. Rekistereitä voi käyttää ainoastaan tilasto- ja tutkimuskäytössä, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuvassa päätöksenteossa.

Nämä periaatteet koskevat kaikkia henkilöpohjaisia rekistereitä. Yksilö on oikeutettu tietosuojaan, mutta sen turvin ei saa tuottaa huonolaatuista palvelua eikä loukata hänen etujaan maksavana asiakkaana tai potilaana ja veronmaksajana. Tilastojen hinta on koko lailla kohtuullinen. Vuonna 1996 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot olivat noin neljännes valtion budjetista, valtion tilastotoimen kustannuksista tämän hallinnonalan osuus oli 3,3 prosenttia.

Rekisterit ja paikallisuus

Terveyskeskusten suunnittelijat ja päätöksentekijät ovat aiemmin käyttäneet lähinnä valmiita tilastoja. Niitä ovat tuottaneet ministeriö, keskusvirastot, Kela, lääninhallitukset ja sairaanhoitopiirit sekä Suomen Kuntaliitto ja sen edeltäjänä Sairaalaliitto. Eräät kaupungit mm. Helsingin seudulla ovat perustaneet omia aluetietokantojaan, joita myös terveydenhuolto on voinut käyttää. Myös Tilastokeskuksen ALTIKA-tietokanta on ollut kuntien käytettävissä jo vuosia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastouudistus vuonna 1994 uudisti tilastoaineistojen sisällön ja tiedonkeruun. Stakes ja Tilastokeskus ovat nyt tämän alan tilastoviranomaisia. Tietopalvelua parannettiin perustamalla SOTKA-tilastotietokanta. Se palvelee kuntia, alue- ja keskushallintoa, tutkijoita ja tiedonvälitystä.

toisen palstan alkuun

Tilastokeskus kerää kunnilta mm. terveydenhuollon taloustiedot ja toimittaa ne SOTKA-tietokantaan. Toimintatietojen hankkijana toimii Suomen Kuntaliitto sopimuksen mukaan. Aktiivia työvoimaa koskevat tiedot tulevat SOTKAan Tilastokeskuksen palkkatilastosta. TERHIKKI-tietokannasta taas löytyy koulutettu, potentiaalinen työvoima. Kela tuottaa SOTKA-tiedot yksityisistä terveyspalveluista. HILMO-rekisterit ja laitoshoitoa korvaavien hoitomuotojen rekisterit tuottavat SOTKAa varten kuntakohtaisia tietoja asiakaslaskennoista ja asiakkaiden, potilaiden, hoitojaksojen ja hoitopäivien vuotuisista määristä.

Tilastokeskus kerää kunnilta mm. terveydenhuollon taloustiedot ja toimittaa ne SOTKA-tietokantaan. Toimintatietojen hankkijana toimii Suomen Kuntaliitto sopimuksen mukaan. Aktiivia työvoimaa koskevat tiedot tulevat SOTKAan Tilastokeskuksen palkkatilastosta. TERHIKKI-tietokannasta taas löytyy koulutettu, potentiaalinen työvoima. Kela tuottaa SOTKA-tiedot yksityisistä terveyspalveluista. HILMO-rekisterit ja laitoshoitoa korvaavien hoitomuotojen rekisterit tuottavat SOTKAa varten kuntakohtaisia tietoja asiakaslaskennoista ja asiakkaiden, potilaiden, hoitojaksojen ja hoitopäivien vuotuisista määristä.

Kaikkiaan SOTKAssa on noin 3 000 muuttujaa kunnan taloudesta, väestöstä, sosiaalisista haasteista, sairastavuudesta ja kuolleisuudesta, perheistä, asumisesta, työvoimasta, kustannuksista ja palvelujen käytöstä. Aikasarjat alkavat vuodesta 1990 tai tilaston alkamisvuodesta. Kuntakohtaiset tiedot voi yhdistellä hyvin monien aluejakojen mukaan, jolloin ohjelma laskee aluetta koskevat laskennalliset muuttujat kuten indeksit ja prosentit.

Kuntayhtymiä varten voi muodostaa pysyvän "oman alueen", mutta silloin joutuu laskemaan itse tarvitsemansa laskennalliset muuttujat. Selostus tietojen kerääjästä, lähteestä, päivitysajasta, luokituksista ja määritelmistä löytyy nappulan napsautuksella tilasto-ohjeista. Tietoja päivitetään sitä mukaa kun tilastot valmistuvat.

SOTKAlla on noin 500 käyttäjää, joista kuntia on 223. Neljässä kansanterveystyön kuntayhtymässä ja 10 sairaanhoitopiirissä on SOTKA. Kunnissa käyttäjinä on luonnollisesti myös terveyskeskusten työntekijöitä. SOTKA-yhdyshenkilöverkkoon kuuluu kaikkiaan 370 henkilöä, joille järjestetään koulutusta ja lähetetään materiaalia.

SOTKA-tietokantaa kehitetään jatkuvasti. Seuraava isompi askel on ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, yksityistä toimintaa ja hammashuoltoa koskevien tietojen määrän lisääminen sekä kunnan taloustilastojen muutos. Jatkossa pohditaan myös, miten otospohjaista tietoa ja rekisteritietoa voitaisiin esittää kuntaa isomman alueen, esimerkiksi maakunnan, puitteissa. Pienen kunnan raameissa ei voi antaa käyttöön yksityiskohtaista diagnoosi- ja ikäjakaumaa esimerkiksi sairastavuudesta ja kuolleisuudesta. Tapausmäärät jäisivät hyvin alhaisiksi ja yksilön tietosuojakin saattaisi vaarantua. Siirtyminen internet-tekniikkaankin häämöttää. Nykyinen sanomavälitteinen tekninen ratkaisu (OVT/EDI) on toiminut hyvin, mutta se edellyttää tietoliikenneyhteyden avaamista erikseen jokaiselle käyttäjälle.

Stakes on kehittänyt rekistereitänsä laatimalla niistä relaatiotietokannan. Sen pohjalta on tehty julkinen, interaktiivinen selailuliittymä Netti-HILMO sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, kansalaisille ja tiedotusvälineille. Netti-HILMO ei sisällä yksilöön kohdistettavaa tietoa. Hoitoilmoitustiedot ovat saatavissa maakunnittain ja sairaanhoitopiireittäin internetin kautta (http://info.stakes.fi/nettihilmo). Kevään 1998 aikana Netti-HILMO laajenee koskemaan myös sosiaalihuollon tietoja. Valmisteilla on myös maksullinen Netti-HILMO, josta saa sairaanhoitopiirikohtaista tietoa joko kunnittain tai laitoksittain.

Rekistereitä käytetään tilastojen tekoon. Niitä tuotetaan niin henkilörekisterien, toimipaikkarekisterin kuin SOTKAnkin avulla. Kuntaa varten on kehitetty erityinen tilastotuote, Stakesin kuntatilasto, joka perustuu SOTKAan ja HILMOon. Se tehdään tilauksesta räätälöitynä tiettyä kuntaa varten. Kunta itse saa sanoa, mihin kuntaan tai alueeseen sitä verrataan. Kartat, väestöpyramidit, benchmarking, aikasarjat, palvelurakennekuviot ja lukuisat taulukot on esitetty väreissä. Tämän lisäksi Stakes tekee tilauksesta kunnille tilastoja myös erikseen.

Innostunut suunnittelija tai arvioitsija ei välttämättä tyydy vielä yllä oleviin lähteisiin. Rekisterit ovat avoinna tutkijalle, joka tutkimussuunnitelman perusteella voi saada sosiaali- ja terveysministeriöltä luvan myös yksilökohtaisen rekisteriaineiston käyttöön. Tähän mennessä vain murto-osa rekisterien tarjoamasta tutkimuspotentiaalista on käytetty. Tietoihin voi sukeltaa niin kliinisen, hallinnollisen, taloudellisen kuin väestöllisenkin viitekehyksen kannattelemana. Esimerkiksi ennusteita on tehty varsin vähän ja simulointia ei ollenkaan. Yleisimpiä ovat olleet joko kliiniset tai taloudelliset selvitykset ja tutkimukset.

Anni Hakkarainen, Stakes

(09) 3967 2367, anni.hakkarainen@stakes.fi