|
Viimeaikaiset, päivälehtiinkin ehtineet tiedot kertovat ihmisen perimän
tulevan läpiluetuksi ja kaikkien geenien tunnistetuiksi vielä nopeammin
kuin aiemmat arviot ennustivat, jo vuonna 2003. Kansallisista ja kansainvälisistä
tutkimusbudjeteista merkittävä osa ohjautuu suoraan tai välillisesti
geenien tutkimustyöhön. Syynä ei ole erityisesti geenitutkimusta suosiva
tutkimuspoliittinen linjaus, vaan yksinkertaisesti se, että yhä useammalla
biotieteiden, myös lääketieteen, alalla jatkuvasti lisääntyvä osuus
tutkimustyöstä tehdään käyttäen geenitutkimuksen työvälineitä, kloonattuja
geenejä tai perimään paikannettuja, tunnettuja DNA-muutoksia. Geeni-hakusanalla
löytyvien, ihmisen sairauksia kuvaavien julkaisujen lukumäärä on viimeisen
kymmenen vuoden aikana miltei tuhatkertaistunut.
Kansanterveyslaitos on tarjonnut Suomen oloissa ainutlaatuiset mahdollisuudet
suomalaisten tautigeenien tutkimustyölle. Laitoksen korkeatasoinen epidemiologinen
tietämys, hyvät suhteet terveydenhuoltojärjestelmän asiantuntijoihin
ja yliopistoihin sekä KTL:n molekyylibiologian erityisrahoitus "Molekyylibiologian
ohjelman" muodossa vuosina 1991-96 ovat luoneet erinomaisen perustan
uuden tiedon hankkimiselle suomalaisten sairauksien takana olevista
geeneistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana geenitutkimuksen alalta
KTL:ssa on tuotettu nelisenkymmentä väitöskirjaa ja sekä KTL:n kansainvälinen
arviointi sekä Suomen Akatemian koordinoima Suomen molekyylibiologian
arviointi pitivät KTL:n geenitutkimusta kansainvälisesti kilpailukykyisenä
ja erittäin korkeatasoisena.
Tämän numeron "Geenit ja terveys"-teeman kirjoitukset piirtävät muutaman
näkymän nykypäivän suomalaiseen ja kansainväliseen geenitutkimukseen.
Kansanterveyttä ja väestöä laajemmin sivuavien geenilöydösten, geenitutkimuksen
uusien haasteiden ja myös uuden tiedon tuottamien ongelmien kuvaamista
niin suurelle yleisölle kuin terveydenhuoltomme asiantuntijoillekin
pidetään KTL:n tutkimusryhmissä erittäin tärkeänä. On tärkeää
toisen palstan alkuun
|
|
kertoa että kymmenet KTL:n tutkijat työskentelevät
uutterasti omissa tutkimushankkeissaan selvittääkseen suomalaisten sairauksien
takana olevia perimän muutoksia.Yhtä tärkeää on kertoa uuden geenitiedon
myötä esiin nousevista ongelmista, joista tietosuojaan ja yksilön integriteettiin
liittyvät eivät ole vähäisimpiä. Geeneistämme luettu uusi tieto luo
perustan paitsi monien sairauksien tarkentuvalle diagnostiikalle, myös
geenien ja ympäristötekijöiden ja elintapojen välisen vuorovaikutuksen
selvittämiselle kansantaudeissamme. Lopullisena päämääränä on tietysti
käyttää geenitietoa uusien hoitomuotojen tai ennaltaehkäisyn menetelmien
kehittämistyössä suomalaisten elämän laadun parantamiseksi. Geenitietoa
hyödynnetään jo usealla lääketieteen erikoisalalla, niinpä se ei voi
olla ainoastaan geneetikkojen hallitsemaa tietoa.
Entä kun perimämme kaikki geenit muutaman vuoden kuluttua tunnetaan?
Tuolloin nopeutuu jo alkanut siirtyminen geenien toiminnan ja niiden
välisen vuoropuhelun tutkimisen aikakauteen. Perimän anatomiasta siirrytään
perimän fysiologiaan ja tarvitaan laaja kirjo erilaisia menetelmiä ja
useiden alojen asiantuntemusta solubiologiasta molekyyliepidemilogiaan
ennen kuin ymmärrämme kuinka suomalaisten taudit oikeastaan syntyvät
ja miten niiden kulkuun voitaisiin vaikuttaa. KTL pystytti kansainväliseen
arvostukseen nousseen geenitutkimuksensa "Molekyylibiologian ohjelman"
siivittämänä. Ohjelman ydin ei ollut suurissa lisäresursseissa, vaan
tutkimusryhmien välisessä tehokkaassa yhteistyössä ja tietotaidon ja
menetelmien jakamisessa poikki osastorajojen. Tuloksekas siirtyminen
tautigeenien toiminnan tutkimisen aikakaudelle edellyttää myös yhteistyöhengen
ja -tahdon tehokasta hyödyntämistä nykyisessä KTL:ssa. Tällaista yhteistyötä
ja tehostettua toimintaa helpottavana tukirankana voisi toimia suunniteltu,
viiden osaston yhteinen "Molekyylilääketieteen tutkimusohjelma". Sen
myötä KTL:n molekyylitason tutkimus myös profiloituisi niin kansallisesti
kuin kansainvälisestikin.
Leena Palotie
|
