Kohonneen verenpaineen genetiikka
valkenee hiljalleen

Verenpainetauti on ns. monitekijäinen tauti, jonka syntyyn vaikuttavat eri ympäristötekijät ja perimä yhdessä. Kun kohonneen verenpaineen aiheuttajageeneistä tiedetään enemmän tulevaisuudessa, sopiva lääkitys saatettaisiin valita sen perusteella, millaista geenivirhettä potilas kantaa tai tunnistaa henkilöt, jotka ovat erityisen alttiita tiettyjen riskitekijöiden vaikutukselle.

Vertaamalla identtisten ja epäidenttisten kaksosparien taipumusta sairastua verenpainetautiin on todettu, että mikäli identtisen kaksosparin toisen jäsenen verenpaine on korkea, on toisenkin kaksosen riski sairastua verenpainetautiin tavallista suurempi. Identtiset kaksoset ovat perimältään täysin samanlaiset, kun taas epäidenttisten kaksosten perimä on vain puolittain samanlainen. Perintötekijöiden on arvioitu vaikuttavan kohonneen verenpaineen syntyyn 30-60 prosenttia, mutta yksittäisen potilaan kohdalla perintötekijöiden vaikutus voi olla paljon suurempi tai vähäisempi.

Suolageeni osallistuu

Verenpaineen syntyyn vaikuttavien perintötekijöiden (geenien) selvittäminen on vilkkaan tutkimuksen kohde. Jos löydettäisiin verenpainetaudille altistavia geenimuotoja, saataisiin tärkeää lisätietoa kohonneen verenpaineen synnystä. Yksi tapa lähestyä tätä ongelmaa on selvittää harvinaisten, vallitsevasti tai peittyvästi periytyvien verenpainesairauksien aiheuttajageeni. Yksi esimerkki tällaisesta periytyvästä tautimuodosta on Liddlen syndrooma, jonka aiheuttajaksi on osoitettu geenivirheet eräissä munuaisen suolatasapainoon vaikuttavissa geeneissä. On arveltu, että erilaiset, vähemmän "vakavat" ja paljon yleisemmät geenivirheet näissä samoissa geeneissä saattaisivat aiheuttaa essenttielliä verenpainetautia, mutta toistaiseksi ei ole tieteellisiä todisteita, jotka vahvistaisivat tämän teorian.

Toisella tavalla verenpainetaudin geenitaustaa voi selvittää tutkimalla jo tunnettuja geenejä, joiden tuottaman valkuaisaineen tiedetään

toisen palstan alkuun

vaikuttavan verenpaineen säätelyyn. Tällaisia "ehdokasgeenejä" ovat esimerkiksi elimistön suolatasapainoon vaikuttava reniini-angiotensiini-aldosteroni-järjestelmän eri valkuaisaineita koodaavat geenit. Useiden tutkimusten perusteella arvellaan, että kromosomissa 1 sijaitsevan angiotensinogeeni-geenin rakenteellinen vaihtelu altistaisi osan ihmisistä verenpainetaudille. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä yksityiskohtaisesti, millainen tämän geenin poikkeavuus kohottaisi verenpaineen. On myös julkaistu monta tutkimusta, joiden perusteella angiotensinogeeni-geenin mutaatiot eivät altista verenpainetaudille.

Kaksostutkimus laajenee

KTL:n lääketieteellisen molekyyligenetiikan osastolla on yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen Kaksosrekisterin kanssa tutkittu kohonneen diastolisen verenpaineen genetiikkaa kaksosilla geenikartoitusmenetelmin vuodesta 1993. On kerätty epäidenttisiä kaksospareja, joissa molemmilla on kohonnut verenpaine ja laajennettu tutkimusta myös näiden kaksosten perheenjäseniä koskemaan. Aluksi tutkimusaihetta lähestyttiin verenpaineen kandidaattigeenejä seulomalla ja sen jälkeen on edetty koko perimän läpikartoitukseen monimuotoisia geenimerkkejä käyttäen. Tämä työvaihe on juuri saatu päätökseen.

On löydetty useita sellaisia perimän alueita, jotka saattaisivat sisältää verenpainetaudille altistavia geenivariaatioita ja parhaillaan ollaan tutkimassa näitä alueita tarkemmin. Jo yhden geenin jonkin muodon osoittaminen merkittäväksi riskitekijäksi olisi merkittävä löydös. Tällaisesta tiedosta ei ole vielä hyötyä verenpainepotilaalle. Tärkeintä olisi tietysti ymmärtää essentiellin verenpaineen syntymekanismi, jolloin voitaisiin kehittää uusia täsmälääkkeitä tai löytää uusia, ei-geneettisiäkin riskitekijöitä.

Katariina Kainulainen, Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, katariina.kainulainen@ktl.fi
Markus Perola, KTL; (09) 4744 8265, markus.perola@ktl.fi