|
Vuodesta 1979 toiminut ruokamyrkytystyöryhmä selvitteli huhtikuussa
1998 Vantaalla terveysaseman työntekijöiden työpaikkaruokailun jälkeen
puhjennutta vatsatautiepidemiaa. Keittämättömät kidneypavut paljastuivat
epidemian syyksi.
Vantaan terveysasemalta soitettiin ympäristökeskukseen 22.4.1998 ja
kerrottiin, että useita työntekijöitä oli sairastunut vatsatautiin edellisenä
päivänä muutama tunti työpaikkaruokailun jälkeen. Kaupungineläinlääkäri
ja terveydenhoitaja tekivät heti tarkastuskäynnin työpaikkaruokalaan,
jolloin tarkastettiin keittiön omavalvontasuunnitelman toimivuus, keittiön
yleinen siisteys ja kylmäsäilytystilojen lämpötilat. Keittiöhenkilökunnalta
kysyttiin heidän terveydentilaansa ja viimeaikaisia ulkomaanmatkoja.
Kahden edeltävän päivän ruokalistat käytiin läpi ja huomiota kiinnitettiin
ruuan valmistusprosesseihin. Sairastumispäivänä tarjolla oli salaattipöytä,
jossa oli mm. papu-herkkusienisalaattia.
Ruokamyrkytystyöryhmä oli jo pari kuukautta aikaisemmin selvitellyt
epidemiaa, joka oli aiheutunut raakojen papujen syönnistä. Työpaikkaruokalan
salaatin valmistanut henkilö kertoi, että kidneypapuja oli huuhdeltu
ja sitten liotettu yli yön kylmiössä, mutta ei keitetty. Näin ollen
epäily kohdistui papu-herkkusienisalaattiin. Keittiötilat olivat siistit,
omavalvontajärjestelmä toimiva ja muiden ruokien valmistus oli sujunut
tavanomaisesti.
Edeltävien päivien ruuista ei ollut jäljellä kuin marinoituja herkkusieniä.
Niissä ei todettu ruokamyrkytystä aiheuttavia bakteereita eikä Staphylococcus
aureus A, B, C, D, E -enterotoksiineja. Keittiöhenkilökunnan salmonellanäytteiden
tutkimukset ja kolmen sairastuneen ulostenäytteiden tutkimustulokset
olivat negatiiviset yhtä kalikiviruslöydöstä lukuun
toisen palstan alkuun
|
|
ottamatta. Kalikiviruspositiivisen sairastuneen
henkilön taudinkuva poikkesi muiden sairastuneiden taudinkuvasta.
Pavut selvin syy
Ruokailuun osallistui sairastumisia edeltävänä päivänä 114 henkeä ja
sairastumispäivänä 113 henkeä. Heille toimitettiin kyselylomake. Lomakkeen
palautti 110 (96 %) henkilöä. Kyselylomakkeiden perusteella kaikkiaan
40 henkilöä oli sairastunut. Pääasialliset oireet olivat pahoinvointi
(78 %), ripuli (60 %), oksentelu (55 %), vatsakivut (55 %) ja päänsärky
( 30 %). Itämisaika oli keskimäärin 3,5 tuntia ja oireiden kesto 3,5
tuntia. Ruokalajikohtaisen analyysin perusteella todettiin, että papu-sienisalaattia
syöneet henkilöt olivat sairastuneet ko. lounaan jälkeen noin 11 kertaa
todennäköisemmin kuin henkilöt, jotka eivät olleet syöneet tätä salaattia
(tapauskertymä syöneillä 57 % versus ei syöneillä 5 %; riskisuhde 11.3;
95 % luottamusväli 2.9-44.5; p-arvo < 0.001). Lisäksi kaavakkeessa kysyttiin
ruokailijoilta KTL: n neuvon mukaisesti syötyjen papujen määrää. Sairastumisen
todennäköisyys lisääntyi, mitä enemmän papuja oli syöty (1-4 papua syöneiden
riskisuhde 5.6 ja yli 5 papua syöneiden riskisuhde 16.1).
"Uusien" ruokalajien lisääntyessä tulee elintarvikevalvontaviranomaisten
olla valppaana, jotta osataan kertoa ruokaan mahdollisesti liittyvistä
riskeistä. Kidneypavut olivat hyvä esimerkki siitä, ettei "perimätieto"
tai elintarviketyöntekijöiden koulutus olleet opettaneet kuivattujen
papujen oikeaa käsittelyä. Salaattiohje oli otettu ammattilaisille suunnatusta
ruokalehdestä eikä siinä ollut perusteellista papujen valmistusohjetta.
Myöskään papujen pakkaaja ei ollut merkinnyt pakkaukseen niiden käsittelyohjetta.
Kaisa Hemminki, Vantaan kaupungin Ympäristökeskus,
( 09) 839 3108
|
