Tartuntatautitilanne

Runsaiden sateiden aiheuttama pohjavesien nousu on saattanut edesauttaa kesän mittavimman epidemian syntymistä Haukiputaalla lähellä Oulua. Epidemia alkoi elokuun ensimmäisellä viikolla, saavutti huippunsa 7.8. ja on nyt laantunut. Epidemian aikana noin 450 kuntalaista kävi terveyskeskuksen vastaanotolla tai soitti ripulioireiden vuoksi. Muutama päivä epidemian alkamisesta useista ripulipotilaiden näytteistä eristettiin Campylobacter jejuni. Kalikivirus- ja parasiittitutkimustulokset olivat negatiivisia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tartunta on saattanut levitä kunnallisen vesijohtoverkoston välityksellä. Miten kampylobakteeri on verkostoon joutunut, on epäselvää eikä vedestä ole eristetty mitään patogeeneja. Veden klooraus jatkuu edelleen. KTL pyrkii yhdessä Haukiputaan kunnan kanssa selvittämään kyselytutkimuksella sairastavuutta sekä sairastuvuuden ja vedenkäytön yhteyttä. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan myöhemmin.

Kampylot lisääntyivät

Kampylobakteeri-ilmoitusten lukumäärä lisääntyi selvästi jo kesäkuusta heinäkuuhun siirryttäessä (246 ilmoitusta kesäkuussa, 457 heinäkuussa). Tapausten rypäitä ilman yhteistä tartunnanlähdettä todettiin mm. Satakunnassa ja Pohjois-Savossa.

Kesällä oli myös tavallista runsaammin pieniä, yksityisiin tai yhteisöjen kaivoihin liittyviä vesiepidemioita. Näistä yhdessä todennäköisenä aiheuttajana oli kampylobakteeri ja kahdessa kalikivirus.

EHEC:iä muutama kuukaudessa

Tänä kesänä EHEC-tilanne säilyi jo keväällä saavutetulla tasolla, jolloin sairastuneita on muutama kuukausittain. Kesäkuussa tapauksia oli kolme, joista yksi oireeton sairastuneen lapsen perheen jäsen. Heinäkuussa tapauksia oli kaikkiaan kuusi, joista kolme oli mikrobiologista varmistusta vaille jääneen HUS-oireisen lapsen perheen jäseniä. Hemolyyttisureemiseen syndroomaan sairastunut lapsi toipui taudistaan hyvin. Epidemiologisissa selvityksissä tartunnanlähde voitiin osoittaa vain yhdellä potilaista. Hän oli juonut pastöroimatonta maitoa tilalla, jonka karjasta suurin osa todettiin EHEC-positiiviseksi. Elokuussa uusia, sporadisia tapauksia on tähän mennessä todettu neljä. Kolme potilaista on veriripulin vuoksi sairaalahoitoon joutuneita lapsia, jotka kaikki toipuivat ilman komplikaatioita. Epidemiologiset haastattelut ja lähipiirin näytteiden tutkimukset ovat vielä kesken. Yksi potilaista on todennäköisesti saanut tartunnan ulkomailta.

Salmonellarintamalla on koko kesän ollut suhteellisen rauhallista. Osansa yhteiseurooppalaisesta ruokamyrkytyksestä saivat Pohjoismaiseen ampujien tapaamiseen Kööpenhaminassa elokuun puolivälissä osallistuneet suomalaiset. Neljänkymmenenviiden suomalaisen matkajoukosta ripulitautiin sairastui kolmekymmentäviisi. Ripulin aiheuttajaksi todettiin Salmonella infantis. Tanskalaiset epidemiologit

toisen palstan alkuun

ovat selvittäneet epidemiaa ja todenneet, että samanaikaisesti kyseisessä keittiössä valmistettiin ateria myös toiselle seurueelle, josta osa sairastui vastaavaan tautiin. Todennäköisenä yhteisenä tartunnanlähteenä pidetään Italiasta tuotettua tiramisu-kakkua.

Hälyttäviä HIV-tartuntoja

Kesän aikana pääkaupunkiseudulla on todettu nyt neljä äskettäin saatua HIV-tartuntaa, joissa virus on tarttunut ruiskuhuumeiden välityksellä Suomessa. HI-virus leviää käytettäessä yhteisiä ruiskuja ja neuloja. Myös huumausaineet itsessään voivat sisältää HI-virusta. Näin tartuntojen ehkäisemiseksi onkin tärkeää pyrkiä ehkäisemään yhteisten välineiden käyttö vaihtamalla käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Epidemian katkaisemiseksi suonensisäisiä huumeita käyttäviin kohdistuva tiedotuskampanja on aloitettu.

Jänisruttoa

Tartuntatautitilanteessa syksyn merkkeinä borrelioosi- ja tularemiailmoitukset ovat lisääntyneet. Borrelioosi-ilmoituksia heinäkuussa oli 40, ja sairastuvuus on suurinta Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiireissä. Heinäkuussa rekisteriin ilmoitettiin kesän ensimmäiset tularemiatapaukset; molemmat Keski-Suomesta. Elokuun alussa Etelä-Suomen lääninhallitus tiedotti Kotkan seudulta löytyneestä jänisruttoon kuolleesta metsäjäniksestä ja kehotti samalla metsässä liikkujia suojautumaan hyttysen pistoilta sekä käsittelemään metsästä kuolleena löytämiään eläimiä suojakäsinein. Tularemian aiheuttaja Francisella tularensis voi tarttua ihmiseen hyttysen piston välityksellä, jolloin pieni määrä bakteereita riittää aiheuttamaan kliinisen taudin. Myös suora tartunta sairaasta jäniksestä tai pikkujyrsijästä tai hengitystietartunta niiden eritteiden saastuttamasta pölystä ovat mahdollisia. Taudin itämisaika on muutama vuorokausi (3-5 vrk). Tämän jälkeen ilmaantuu kuumeilua, lihassärkyjä, ihomuutoksia ja imusolmukkeiden suurentumista. Diagnoosi on yleensä serologinen ja taudin hoitoon käytetään fluorokinoloneja, doksisykliiniä tai perinteistä gentamysiiniä.

Elokuun alussa maa- ja metsätalousministeriö antoi tiedotteen Välimeren maissa esiintyvästä bruselloosista. Lampaille ja vuohille Brucella melitensis -bakteeri aiheuttaa keskenmenoja ja utaretulehduksia. Utareissa bakteeria voi esiintyä vuosien ajan. Tautia sairastavien vuohien ja lampaiden pastöroimattoman maidon ja siitä valmistettavien juustojen nauttiminen voi aiheuttaa taudin myös ihmisissä. Taudinkuva on tyypillisimmillään pitkittynyt kuumetauti, johon voi liittyä oireita useammasta elinjärjestelmästä. Tauti on hoidettavissa antibiootein. Suomessa ulkomailta saatuja tartuntoja on ollut vuosittain korkeintaan kaksi.

Syyskesän muista taudeista kuten myyräkuumeesta virologisessa raportissa.

Maarit Kokki, KTL
(09) 4744 8690, maarit.kokki@ktl.fi