Yersinia pseudotuberculosis aiheutti koulussa vatsatautiepidemian - syy ei paljastunut

Vajaa viidennes mänttäläisen koulun 300:sta oppilaasta ja muutama opettaja sairastui Yersinia pseudotuberculosis serotyyppi 3:n aiheuttamaan epidemiaan syyskuun alussa. Suomessa bakteeri on aikaisemminkin aiheuttanut muutaman epidemian. Taudinkuva on joskus raju ja voi johtaa aiheettomaan umpilisäkkeen poistoon.

Yersinia pseudotuberculosis aiheuttaa taudinkuvan, jolle tulehtunutta umpilisäkettä muistuttavat vatsakivut ovat tyypillisiä. Lämmönnousu liittyy yleensä vatsakipuihin. Jälkitaudit ovat tavallisia. Potilaat ovat pääosin lapsia ja infektiot ovat esiintyneet useissa maissa, mm. Japanissa, kouluepidemioina. Monet villieläimet kuten jänikset, hiiret ja linnut voivat olla oireettomia suolistokantajia. Kotieläimistä kantajuutta on todettu ainakin sioilla ja kissoilla.

Eläinten ulosteista bakteerit joutuvat maahan ja vesistöihin. Ihmisiin tartunta etenee useimmiten ruuan tai epäpuhtaan veden välityksellä. Vaikka tautia tavataan kautta maapallon, se on yleisempi pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla Kanadassa, Skandinaviassa, Venäjällä ja Japanissa. Suomessa on aikaisemmin kuvattu kolme epidemiaa: Turussa talvella 1987 (aiheuttaja serotyyppi 1a) ja samoin Turussa 1992 (aiheuttaja serotyyppi 3) sekä Pirkkalassa syksyllä 1997 (aiheuttaja serotyyppi 3).

Perjantaina 4. syyskuuta 1998 kiinnitettiin Mäntän terveyskeskuksessa huomiota siihen, että huomattavan paljon lapsia kävi päivystysvastaanotolla vatsakipujen ja kuumeen vuoksi. He olivat kaikki Mäntän Savosenmäen koulun oppilaita. Epäily elintarvike- tai vesiperäisestä epidemiasta heräsi ja terveystarkastaja kävi koululla ottamassa elintarvikenäytteet jäljellä olevista ruoka-aineista sekä vedestä. Oireilevilta lapsilta otettiin myös ulosteviljelyt.

Savosenmäen koulussa on ala-aste ja sen yhteydessä toimiva esikoulu. Ruoka valmistetaan koulun keittiössä, mistä sitä viedään myös samalla alueella toimivaan pieneen 16 kehitysvammaisen oppilaan Mäntänvuoren kouluun. Savosenmäen koulu oli aloittanut syyslukukautensa 13. elokuuta yhdeksän kuukautta kestäneen perusteellisen remontin jälkeen. Tarkastuskäynnin yhteydessä keittiö ja elintarvikkeiden säilytystilat olivat moitteettomassa kunnossa, eikä ruoan valmistusprosesseissa tullut esille puutteita.

Ruokanäytteitä vain vähän

Ainoastaan edellisen päivän, torstain 3. syyskuuta ruoka-aineita (karjalanpaisti, keitetyt perunat ja kiinankaali) oli jäljellä. Kaikki elintarvikenäytteet ja vesinäyte olivat Jyväskylän ympäristölaboratorion mukaan mikrobiologisesti moitteettomat. Ulostenäytteet tutkittiin TaYS:n mikrobiologisessa laboratoriossa ja kahdeksalta oireilevalta löytyi Yersinia pseudotuberculosis serotyyppi 3 joko tavallisessa viljelyssä tai kylmärikastuksessa.

toisen palstan alkuun

Savosenmäen koulun tilastojen perusteella oppilaiden poissaolot olivat lisääntyneet jo viikon 36 alussa eli 31. elokuuta alkaen, poissaolohuipun osuessa perjantaihin 4. syyskuuta. Jaksolla 24.8.-11.9. koulusta poissaolleilta oppilailta kerättiin rivilistauksella tiedot oireista ja niiden alkamispäivästä. Vastaukset saatiin 65 oppilaasta. Heidän oireensa olivat seuraavat:

Seitsemällä oppilaalla (11 %) oli ollut päänsärkyä ja kahdella (3 %) kyhmyruusu, 12 lasta (18 %) oli ollut sairaalahoidossa tai käynyt sairaalassa, kolmelta lapselta oli leikattu umpilisäke.

Tapaukseksi määriteltiin lapsi, joka oli ollut poissa koulusta jaksolla 24.8.-11.9.1998 ja jolla oli ollut vatsakipuja ja kuumetta. Lisäksi tapausmääritelmään sisällytettiin neljä lasta, joiden ulosteviljely oli positiivinen Yersinia pseudotuberculosis serotyyppi 3:lle. Tapausmääritelmän kriteerit täytti 53 lasta, joiden iän keskiarvo oli 9,2 vuotta (vaihteluväli 5-12 vuotta, mediaani 10 vuotta).

Sairastumistaajuus sukupuolen ja iän mukaan oli seuraava:

Eri luokkien sairastumistaajuudet vaihtelivat 4-41 prosentin välillä. Oppilaat syövät koulussa kahdessa eri vuorossa, mutta selkeää eroa sairastumistaajuudessa näiden eri ruokailuvuorojen välillä ei todettu.

Sairastumisajankohtien perustella laaditun epidemiakuvan ja Yersinia pseudotuberculosan itämisajan (3-7 vrk) perusteella on todennäköistä, että tartunta on tapahtunut muutamana viikonloppua 22.-23.8 edeltävänä tai seuraavana päivänä. On myös mahdollista, että tartunta on tapahtunut useana eri päivänä. Todennäköisin tartunnanlähde on ruoka, mutta käytettävissä olevien tietojen perusteella ei pystyttä osoittamaan yhteyttä yksittäiseen ruoka-aineeseen. Ruoka-aineisiin kohdistuvaan kyselytutkimukseen ei katsottu olevan edellytyksiä, koska tartunnasta oli jo kulunut viikkoja ja näin pienten lasten kyseessä ollessa luotettavien altistumistietojen saaminen on epätodennäköistä.

Clara Wilkman, KTL
(09) 4744 8557, clara.wilkman@ktl.fi
Pekka Nuorti, KTL
Matti Jahkola, KTL