Alkoholia, terveydeksikö ?

Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa on kiistatta osoitettu, että riippuvuussuhde alkoholin kulutuksen ja kuolleisuuden välillä on U-kirjaimen muotoinen. Kohtuullisen alkoholinkäytön suojaavasta vaikutuksesta erityisesti sepelvaltimotaudin osalta on paljon näyttöä. Syy-yhteys näyttää ilmeiseltä, kuitenkaan ei ole pystytty selvittämään, onko kysymys alkoholista itsestään vaiko elämäntavoista, koulutuksesta, ravintotekijöistä tai muista taustatekijöistä. Ehkä epidemiologien olisi hyvä pitää mielessä ennen lopullisia johtopäätöksiään varoittava esimerkki beeta-karoteenista, osoittihan epidemiologinen tutkimus, että beetakaroteenilla olisi syövältä suojaavaa vaikutusta, totuus lienee kuitenkin jotain muuta.

Julistettaessa kohtuullisen alkoholinkäytön terveydellisyyttä olisi ennen kaikkea pidettävä mielessä, että alkoholin käyttäjä on aina yksilö, eikä suuri joukko ihmisiä. Yksilötasolla asian arvioiminen onkin jo paljon vaikeampaa. Useissa maissa on tehty erilaisia yrityksiä "virallisen" suosituksen antamisesta ja siitä minkälainen alkoholinkäyttö edistäisi terveyttä ja suojaisi ennen kaikkea sydän- ja verisuonitautien synnyltä.

Viimeksi tässä ovat kunnostautuneet ruotsalaiset. Ruotsin lääkintöhallitus on järjestänyt äskettäin asiantuntijakokouksen, jonka tarkoituksena on ollut arvioida ja kirjoittaa loppuraportti aiheesta "Risk and Protective Effects of Alcohol on the Individual". Kyseisen kokouksen tulokset ilmestyvät seuraavassa Alcoholism: Clin. Exp. Res. lehdessä. Lehden yhteenveto-osassa on taulukko, jossa on arvioitu yksilötasolla alkoholin

toisen palstan alkuun

vaikutusta niin sikiönkehityksen, väkivallan, onnettomuuksien, syövän, mielenterveyden, itsemurhien, neurologisten sairauksien kuin sydän- ja verisuonitautien osalta. Kaikkien tekijöiden osalta todettiin, että vaikutus yksilön kannalta on vahingollinen ja että ainoastaan yli 50-vuotiailla saattaa kohtuullisella alkoholinkäytöllä olla sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavaa vaikutusta.

Toinen vaikea kysymys liittyy siihen, mikä on kohtuullista alkoholinkäyttöä ja pystytäänkö kohtuullisen alkoholinkäytön rajaa soveltamaan yksilötasolle. Jos "terveellinen alkoholinkäyttö" on 1-3 päivittäistä annosta, on hyvä muistaa, että riskikulutuksen alaraja on joissakin tutkimuksissa todettu kahdeksi päivittäiseksi annokseksi (Anderson, 1993). Lisäksi "terveellisen" alkoholinkäytön tulisi jakautua tasaisesti koko päivälle, voidaankin kysyä, kuinka moni tähän pystyy ja kuinka moni ymmärtää "suosituksen" olevan 1-3 paukkua yömyssyksi.

Selvää yksilöllistä kynnysarvoa "turvalliselle" ja haitalliselle alkoholinkulutukselle ei ole olemassa ja siksi "terveellisestä" alkoholinkulutuksesta ei voitane antaa yleistä suositusta.

Kirjallisuus:
Anderson P. ym., Addiction 88:1493-1508,1993 Allenbeck P. & Rydberg U, Alcoholism Clin. Exp.Res. 22(6):00-00,1998.

Hannu Alho, KTL
(09) 133 3339, hannu.alho@ktl.fi
Kalervo Kiianmaa, KTL
Mikko Salaspuro, HYKS/Alkoholisair. yks.