Helsingissä tuoreita HIV-tartuntoja ruiskuhuumeita käyttäneillä

Kesällä Helsingissä todettiin kaksi tuoretta HIV-tartuntaa, joissa virus oli tarttunut ruiskuhuumeiden välityksellä. Pian todettiin kolme lisää. Tartunnat olivat Helsingissä huumeita käyttäneillä henkilöillä, joista yksi oli muuttanut muualle Suomeen. Kuluneen 15 vuoden aikana tätä ennen on raportoitu vain kaksi Suomessa ruiskuhuumeiden välityksellä saatua HIV-tartuntaa.

Suomessa elokuun loppuun mennessä todetuista 911 HIV-tartunnasta 32 on saatu ruiskuhuumeiden käytön yhteydessä. Kolmasosa tartunnan saaneista on naisia. Eniten ruiskuhuumetartuntoja on saatu Ruotsissa (7 tartuntaa), Espanjassa (5 tartuntaa) ja Italiassa (3 tartuntaa). Suomessa ruiskuhuumetartuntojen osuus todetuista HIV-tartunnoista on maailman pienimpiä, mutta nyt todetut tartunnat osoittavat, että myös Suomessa tilanne saattaa huonontua nopeasti. Näin myös seksitartuntojen ja HI-virukselle altistuneiden lasten määrä voi lisääntyä.

Maailmanlaajuisesti HI-viruksen ruiskuhuumetartunnat lisääntyvät muita tartuntatapoja nopeammin. Ne ovat monin paikoin seksitartuntoja yleisempiä. Ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvä injektiovälineiden yhteiskäyttö mahdollistaa HI-viruksen nopean leviämisen, kun tartunnan saaneen henkilön veri kulkeutuu seuraavan pistäjän elimistöön. HI-viruksen leviämisnopeus narkomaaniyhteisössä riippuukin pääasiassa yhteisten välineiden käytön ja puhdistamisen yleisyydestä.

Yhteisten ruiskujen käyttö yleistä myös Suomessa

Ruiskuhuumeiden käyttäjien välineiden yhteiskäyttöä ja puhdistamista on tutkittu Helsingissä narkomaanien terveysneuvontapiste Vinkissä. Vuonna 1997 Vinkissä asioineesta 508 narkomaanista 131 osallistui haastattelututkimukseen. Heistä puolet oli aloittanut ruiskuhuumeiden käytön alle 18-vuotiaina (vaihteluväli 12-53 vuotta). He pistivät päivittäin keskimäärin neljä kertaa. Samaa neulaa he käyttivät keskimäärin seitsemän kertaa. Omia ruiskuja ja neuloja oli lainannut muille 75 prosenttia. Omasta ruiskusta ainetta toisen ruiskuun tai toisen ruiskusta omaan oli jakanut 54 prosenttia.

Kaupallisten pistopaikkojen vähäisyys suojannut suomalaisia

Monissa maissa ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvät kaupalliset pistopaikat (shooting galleryt). Niissä huumeiden myyjät sekoittavat huumetta isommissa erissä käyttöä varten ja myyvät sitä annoksittain. Huumeen pistämiseen käytetään usein yhteistä ruiskua ja neulaa. Samaa käyttöliuosta, puhdistamatonta neulaa ja ruiskua saattaa käyttää jopa 50 narkomaania, joten HIV-tartunnat ovat tavallisia.

Suomessa ruiskuhuumeita on käytetty toistaiseksi pienehköissä ryhmissä. Ryhmässä pistäminen tapahtuu usein jonkun käyttäjän asunnossa (ns. "luukussa"), johon käyttäjät tuovat itse huumeen ja välineitä. Ruiskuhuumeita kokeilevien ja käytön juuri aloittaneiden tilanne on myös Suomessa hankala. Huumetta kauppaava välittäjä hoitaa usein huumeen liuottamisen ja pistämisen, jolloin usein nuori kokeilija on välittäjän armoilla. Käytön alussa välittäjä tai kokeneempi narkomaani voi hoitaa valmistelut ja pistämisen pitkänkin aikaa.

Itse tehdyt pistosvälineet lisäävät tartuntariskiä

Jos injektiovälineiden hankkiminen on vaikeaa, narkomaanit rakentavat niitä itse. Ruiskuna voi toimia silmätippapullo tai muoviputken pala. Itse tehtyjen välineiden puhdistaminen ja sterilointi on usein mahdotonta, jolloin niihin liittyy erityisen suuri tartuntariski.

Virus voi lymytä myös huumeessa

Huumausaineen käsittely voi sisältää vaiheita, joissa sitä käsitellään verellä. Mikäli se on HIV-tartunnan saaneen henkilön verta, huumeeseen joutuu virusta. Tällaiset käsittelyt ovat harvinaisia, mutta ikävän tehokkaita levittämään HI-virusta kuten Kaliningradin HIV-epidemia osoitti (Kansanterveys 5/97).

Joissain tilanteissa huumausainetta kauppaavat haluavat varmistua myymänsä huumeen tehosta.

toisen palstan alkuun

Tällöin välittäjät käyttävät ns. "orjia" kokeilemaan huumausaineen laatua. Palkkioksi kokeilusta henkilö saa pistoksen jälkeen ruiskuunsa annoksen huumetta. Jos hänellä on HIV-tartunta, saattaa käyttökuntoon laimennettu huume-erä saastua viruksella.

Monet haasteet

Matemaattisten mallien mukaan HIV-tartunnan yleistyminen narkomaanien keskuudessa 10 prosentin tuntumaan johtaa suurella todennäköisyydellä siihen, että 40-50 prosenttia ruiskuhuumeiden käyttäjistä saa muutaman vuoden kuluessa HIV-tartunnan. Kokemusten mukaan HIV-tartuntojen leviämistä voidaan hidastaa tehokkaasti mikäli ehkäisytoimet aloitetaan ennen kuin viisi prosenttia käyttäjistä on saanut tartunnan. Suomessa on vielä mahdollisuus tähän.

Ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvät HIV-tartunnat voi parhaiten välttää lopettamalla huumeiden käytön. Monissa maissa narkomaanien HIV-epidemiat ovat edesauttaneet vieroitushoitojen kehittelyä ja parantaneet niiden saatavuutta. Tehokkaasta ja helposti saatavasta vieroitushoidosta huolimatta osa käyttäjistä ei halua tai pysty lopettamaan ruiskuhuumeiden käyttöä. Heitä opastamalla välineiden yhteiskäyttöä voidaan vähentää ja opettaa tehokkaita puhdistusmenetelmiä.

Tuoreet tutkimukset ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvien HIV-tartuntojen ehkäisytyöstä ovat osoittaneet, että onnistuneilla torjuntatoimilla on ollut yhteisiä piirteitä. Näihin on liittynyt aina etsivä kenttätyö tai vertaiskouluttajat, joiden avulla käyttäjiä on tavoitettu paremmin. Onnistuneisiin torjuntatoimiin on kuulunut myös puhtaiden ja turvallisten injektiovälineiden saanti joko apteekkien tai vaihto-ohjelmien avulla. Kolmas yhteinen tekijä on ollut torjuntatoimien aloittaminen ennen ruiskuhuumeita käyttävien HIV-tartuntojen yleistymistä.

Ruiskujen ja neulojen apteekkimyynti

Suomessa apteekit päättävät itse myyvätkö ne injektiovälineitä narkomaaneille. Syyskuussa pääkaupunkiseudulla tehdyn selvityksen mukaan enää kolmasosa helsinkiläisistä apteekeista myi niitä narkomaaneille. Käytäntö vaihteli kaupunginosittain. Eniten välineitä myyviä apteekkeja oli kantakaupungin, Töölön ja Munkkiniemen alueella. Itä- ja Pohjois-Helsingissä ruiskujen ja neulojen myynti oli harvinaista. Espoossa ja Vantaalla myynti oli tavallisempaa - joka toinen apteekki myi narkomaaneille injektiovälineitä.

Syksyn aikana kaikki pääkaupunkiseudun apteekit osallistuvat myyntikäytännöstään riippumatta narkomaanien HIV-tartuntojen ehkäisytyöhön. Apteekit jakavat ruiskuja ja neuloja kyseleville narkomaaneille tiedotetta, jossa kerrotaan HIV-tartunnan mahdollisuudesta ja annetaan ohjeita tartuntojen välttämiseksi ja välineiden puhdistamiseksi.

Vaihto-ohjelmilla hyviä tuloksia

Vaihto-ohjelmien yhteydessä huumeiden käyttäjät saavat puhtaita ruiskuja ja neuloja käytettyjä välineitä vastaan. Tämä vähentää HIV-tartuntojen leviämistä ja auttaa myös likaisten välineiden asianmukaisessa hävittämisessä ehkäisten niiden joutumista mm. ulkoilu- ja leikkipuistoihin. Kansainvälisissä tutkimuksissa neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien on osoitettu vähentävän uusien HIV-tartuntojen määrää. Vaihto-ohjelmien ei ole voitu todeta lisänneen ruiskuhuumeiden käyttöä. Päin vastoin, monin paikoin vaihto-ohjelmien on osoitettu lisänneen vieroitushoitoon hakeutuvien narkomaanien määrää.

Suomessa neulojen ja ruiskujen vaihto on toistaiseksi ollut mahdollista vain Helsingissä huhtikuusta 1997 ja Tampereella toukokuusta 1998 alkaen. Helsingissä narkomaanien terveysneuvontapiste Vinkissä vuonna 1997 käyneet 508 narkomaania vaihtoivat yli 30 000 neulaa ja ruiskua. Helmikuussa 1998 Vinkki avasi toisen toimipisteensä. Silti puhtaiden ruiskujen ja neulojen saatavuudessa on pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa paljon parannettavaa.

Pekka Holmström, KTL
(09) 4744 8673, pekka.holmstrom@ktl.fi