|
Päihdelääketieteellisen kliinisen tutkimuksen kolme tärkeintä aluetta
ovat hoito, varhaistoteaminen ja ehkäisy. Vaikka päihdeongelmien ja
päihderiippuvuuden hoitoa koskevia tutkimuksia on tuhansia, vain pientä
osaa niistä voidaan pitää tieteellisesti pätevinä. Toisin sanoen satunnaistettujen
ja kontrolloitujen hoitotutkimusten tarve on päihdelääketieteessä suuri.
Tarve on myös ajankohtainen, sillä uusia huonosti tutkittuja hoitomuotoja
sekä käytetään että markkinoidaan aktiivisesti ja valitettavan usein
jopa epäeettisesti.
Suomesta löytyy hyviä ja luotettavia hoitotutkimuksia, mutta myös kielteisiä
esimerkkejä hoitokäytännöistä, joita ei voi pitää näyttöön perustuvana
lääketieteenä. Ilokaasua käytetään meillä laajalti alkoholistien katkaisuhoidossa.
Sillä on väitetty olevan myös päihderiippuvuutta vähentäviä ja potilaan
mielentilaa parantavia ominaisuuksia. Olemassa olevan tieteellisen tiedon
kriittinen arviointi vie kuitenkin sekä ilokaasun käytöltä katkaisuhoidossa
että siihen kohdistuvilta muilta väitteiltä pohjan.
Naltreksoni kunnolla tutkimatta
Naltreksonin on osoitettu olevan plaseboa parempi alkoholiriippuvuuden
hoidossa. Lääkkeen teho on kuitenkin osoitettu vain valikoiduissa eli
erittäin hyvin motivoiduissa potilasryhmissä. Lisäksi ainakin toistaiseksi
julkaistuissa tutkimuksissa naltreksoni toimii vain, mikäli se on yhdistetty
tehokkaaseen psykososiaaliseen tai kognitiiviseen tukihoitoon. Satunnaistetussa
ja kontrolloidussa tutkimuksessa ei ole toistaiseksi osoitettu, toimiiko
naltreksoni esimerkiksi tavanomaisessa A-klinikoiden potilasmateriaalissa.
Ei myöskään tiedetä toimiiko hoitomuoto, jos lääkitys aloitetaan ilman
edeltävää katkaisuhoitoa tai jos hoidon tavoitteena on kohtuujuominen.
Hoitoja markkinoivien omiin satunnaistamattomiin ja kontrolloimattomiin
aineistoihin perustuvat näytöt eivät riitä. Aikaisempien tutkimusten
pohjalta tehdyt alaryhmäanalyysit eivät myöskään pienistä potilasluvuista
johtuen ole päteviä. Tarvitaan satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia,
jotka on toteutettu suomalaisessa (A-klinikat) hoitojärjestelmässä,
joissa naltreksonia, disulfiraamia ja akamprosaattia on vertailtu keskenään
ja/tai yhdessä toistensa kanssa sekä
toisen palstan alkuun
|
|
yhdistettynä erilaisiin psykososiaalisiin hoitomuotoihin
ja erilaisiin hoitotavoitteisiin. Kunnollisesti toteutettujen hoitotutkimusten
avulla on myös pyrittävä löytämään optimaaliset hoitoajat ja edullisimmat
hoitopaikat.
Tehottomat hoidot karsittava
Vuosikausia on väitetty, että ryhmä-, käyttäytymis- tai perheterapiaa
ei voida tutkia satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa.
1990-luvulla tällaisia tutkimuksia on kuitenkin alettu julkaista maailmalla
kiihtyvällä vauhdilla. Hyvin toteutetut tutkimukset ovat kieltämättä
kalliitta ja aikaa vieviä, mutta ainoastaan niiden avulla voidaan saada
vastauksia hoitomuotojen todellisesta tehosta ja soveltuvuudesta "minun"
potilaisiini.
Tarvitaan lukuisia hyvin suunniteltuja ja oikein toteutettuja hoitotutkimuksia,
joiden tarkoituksena on karsia tehottomat hoitomuodot tehoavista, löytää
tehokkaista hoitomuodoista yksinkertaisimmat ja halvimmat sekä löytää
ne lääke- ja tukihoitokombinaatiot, jotka ovat suomalaisessa hoitojärjestelmissä
sekä tehokkaita että käytännössä toimivia ja toteutettavissa. Tämä vaatimus
koskee sekä alkoholin että muiden päihteiden aiheuttamia ongelmia ja
sairauksia. Sekä tutkijan että rahaa jakavan kannattaa mieluummin sijoittaa
yhden luotettavan tuloksen saamiseen kuin kymmeneen huonoon tutkimukseen,
jotka eivät anna vastausta mihinkään.
Kliinistä tutkimusta tarvitaan myös sekä päihdeongelmien että päihteiden
aiheuttamien sairauksien varhaistoteamiseen liittyvien menetelmien löytämiseen,
evaluoimiseen ja kehittämiseen. Tarvitaan menetelmiä, joiden avulla
riskiryhmät voidaan mahdollisimman luotettavasti ja edullisesti tunnistaa
ongelmien ja sairauksien varhaisvaiheessa. Jos tässä onnistutaan, on
seuraavaksi pyrittävä löytämään ne sekundaarispreventiiviset toimenpiteet,
joiden avulla yksilö- ja yhteisötasolla päihteidenkäyttöä pystytään
tehokkaimmin ehkäisemään ja vähentämään.
Mikko Salaspuro, HYKS
(09) 471 4093
|
