|
Suomalaisten terveys on jatkuvasti parantunut viime vuosikymmeninä.
Kokonaiskuolleisuus on pienentynyt ja koettu terveys ja toimintakyky
näyttävät parantuneen. Taustalla on lukuisia tekijöitä: infektiotaudit
on saatu hallintaan, sairauksien hoito ja kuntoutus ovat voimakkaasti
kehittyneet, tupakointi on vähentynyt, ravitsemus on muuttunut terveellisemmäksi
ja liikenne- ja työtapaturmat ovat vähentyneet.
Yhdessä suhteessa kehitys ei ole kulkenut toivottuun suuntaan. Päihteiden
käyttö on lisääntynyt ja niiden aiheuttamat ongelmat kasvavat jatkuvasti.
Suomalainen juomakulttuuri on edelleen humalahakuinen ja alkoholin käyttö
lisääntyy erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Vaikka huumeiden
käyttö on Suomessa edelleen kansainvälisesti arvioiden vähäistä, on
myös huumetilanne vaikeutumassa. Huumausaineiden sekä pääasiassa keskushermostoon
vaikuttavien lääkkeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet erityisesti
nuorten keskuudessa. Huumeisiin liittyvä rikollisuus kasvaa nopeasti.
Alkoholin suurkuluttajien ja ongelmakäyttäjien määrää on vaikea arvioida
täsmällisesti. Riskikuluttajien määrä on määritelmästä riippuen 250
000-400 000. Alkoholin käyttöön liittyviin sairauksiin ja alkoholimyrkytykseen
menehtyy vuosittain noin 1 200 suomalaista ja noin 1 000 tapaturmissa
ja väkivaltatilanteissa kuollutta on ollut kuollessaan päihtynyt. Näin
kuolleiden miesten keski-ikä on 46 ja naisten 48 vuotta. Alkoholisairaus
pääsairautena hoidetuille potilaille kertyy vuodessa noin 25 000 sairaalahoitojaksoa.
Yli 8 000 henkilöä on alkoholisairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä.
Kun otetaan huomioon eläkkeet, joissa alkoholisairaus on joko pää- tai
lisäsairaus, luku kaksinkertaistuu. Alkoholin käytöstä aiheutuvat terveydenhoitomenot
arvioitiin vuonna 1995 350-400 miljoonaksi markaksi ja välittömät haittakustannukset
2,7-3,4 miljardiksi markaksi. Jos vaikeammin arvioitavat välilliset
haitat lasketaan mukaan, kustannukset nousevat yli 20 miljardin markan.
toisen palstan alkuun
|
|
Euroopan yhdentymisen seurauksena osa aikaisemmin
käytetyistä alkoholipolitiikan keinoista on menettämässä merkitystään.
Osaksi tämän vuoksi olemme joutuneet arvioimaan päihdestrategiamme uudelleen.
Suomi on yli 50 muun maan kanssa sitoutunut Euroopan alkoholiohjelmaan,
jonka tavoitteena on haittojen minimointi kokonaiskulutusta alentamalla.
Välineitä on tarjonnan ja kysynnän ohjailu, paikalliseen alkoholipolitiikkaan
vaikuttaminen, vastuullisen kansalaisnäkökulman kehittäminen, terveyttä
edistävien ympäristöjen kehittäminen sekä päihdehuollon palvelujärjestelmän
tehostaminen.
Huumeisiin liittyvät rikokset ovat nopeasti lisääntyneet. Vuonna 1996
annettiin noin 4 000 sellaista tuomiota, joissa yhtenä rikoksena oli
huumausainerikos. Huumausainerikoksesta epäiltyjen syyllistyminen muuhun
rikollisuuteen on runsasta. Vuotta 1994 koskevan selvityksen mukaan
huumausaineiden ja lääkkeiden käyttö aiheutti Suomessa välittömiä ja
välillisiä kustannuksia 2,4-4,5 miljardia markkaa.
Huumeiden käyttö liittyy usein muuhun moniongelmaisuuteen, muuhun mielenterveyden
häiriöön, työttömyyteen, yksinäisyyteen ja yleiseen huono-osaisuuteen.
Huumeiden ongelmakäytön ehkäisyssä keskinäisiä keinoja ovat tehokas
laillisuusvalvonta, ehkäisevä päihdetyö, hyvinvointipalvelujen kehittäminen
sekä hoidon järjestäminen huumeongelmaisille. Pyrkimyksenä on turvata
hoitopalvelut ongelmakäyttäjille ja luoda elinolot, joissa huumeiden
kysyntä ja tarjonta on mahdollisimman vähäistä.
Alkoholin ongelmakäyttö ja huumeiden käyttö sekä niiden aiheuttamat
terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat ovat yksi tärkeimmistä
ellei tärkein suomalaisen yhteiskunta- ja terveyspolitiikan haasteista.
Lähivuodet näyttävät, onko päihdepolitiikkamme ollut oikein viritetty
ja ovatko ehkäisytoimet olleet riittäviä sekä oikein suunnattuja.
Jussi Huttunen
|
