Päihteiden käyttöön liittyy terveyshaittoja

Pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa vaurioita lähes mihin tahansa elinryhmään. Somaattisten vaurioiden syntymekanismit ovat kuitenkin pääosin selvittämättä ja asettavat edelleen haasteita perustutkimukselle.

Alkoholisairaudet ja kuolleisuus alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Tyypillisen alkoholin aiheuttaman elinvaurion, maksakirroosin esiintyvyys on viime vuosikymmenien aikana moninkertaistunut, samoin myös kuolleisuus siihen. Erityistä huolta on herättänyt naisten ja entistä nuorempien maksakirroosin lisääntyminen. Alkoholisairauksien ennusteen kannalta merkittävin tekijä on edelleenkin alkoholinkäytön lopettaminen. Sairauksien ehkäisyssä valistuksella ja tiedottamisella on merkittävä osuus.

Somaattisia vaurioita aiheuttavan alkoholin kulutuksen riskirajaa on viime vuosina laskettu. Vaurioiden vakavuuteen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi nautitun alkoholin määrä, altistuksen kesto ja tapa sekä ravintotekijät. Riskikuluttajana/suurkuluttajana voidaan pitää mieshenkilöä, joka nauttii alkoholia säännöllisesti yli 40 grammaa päivässä, naisilla raja on alhaisempi (n. 30 g), vastaten miehillä 3,4 ja naisilla 2,3 pulloa olutta päivässä. Eräät tutkimukset ovat osoittaneet, että jo 20-30 grammaa alkoholia päivässä juovilla riski saada alkoholihaittoja kasvaa.

Viimeaikoina on keskusteltu paljon kohtuullisen alkoholinkäytön "hyvistä" vaikutuksista ja noin kahden päivittäisen alkoholiannoksen (24 g) nauttimista on pidetty "terveellisenä". Selvää kynnysarvoa "turvalliselle" ja haitalliselle alkoholinkulutukselle ei ole.

Eri huumeet aiheuttavat erilaisia terveyshaittoja

Huumaavien aineiden akuuttivaikutukset kohdistuvat keskushermostoon. Päihdyttävää vaikutusta vakavampia ovat aineiden toksiset vaikutukset, jotka vaihtelevat eri huumeilla. Tekniset liuottimet, kuten butaani, trikloorietyleeni tai bentseenijohdokset ovat hermomyrkkyjä ja saattavat aiheuttaa fataaliteettiriskin ohella pysyviä hermovaurioita lyhyenkin käyttöperiodin yhteydessä. Varsin toksinen aine on hallusinogeenina käytetty fensyklidiini.

toisen palstan alkuun

Amfetamiini ja heroiini aiheuttavat varsinaisista huumausaineista Suomessa eniten yliannostuskuolemia. Amfetamiinin yliannostusoireille ovat tyypillisiä ylikorostuneet stimulaatiovaikutukset kuten paranoidisen psykoosin oireet, kiihtynyt pulssi, verenpaineen nousu, lisääntynyt rytmihäiriö- ja aivoverenvuotoriski. Heroiinin toksisista vaikutuksista vakavimpia on hengityksen lamaantuminen, joka aiheuttaa äkkikuoleman. Annos, jota kokenut käyttäjä on sietänyt hyvin käyttökierteen aikana, saattaa tappaa viikkojen tai kuukausien käyttötauon jälkeen. Naloksoni nopeavaikutteisena opiaattiantagonistina on tällaisessa tilassa tehokas elvytyslääke.

Säännöllinen huumeiden käyttö johtaa aineriippuvuuteen, johon kuuluu mm. pakonomainen ainehimo ja vieroitustila käytön keskeytymisen yhteydessä. Riippuvuuden ja vieroitustilojen oireet ovat ainespesifejä ja sekakäyttäjillä erilaisten aineiden yhteisvaikutusten vaihtelevia yhdistelmiä. Hengenvaarallisia vieroitustiloja esiintyy sedatiivisten aineiden kuten alkoholin, bentsodiatsepiinien ja barbituraattien käytön yhteydessä. Heroiinin aiheuttamat vieroitusoireet ovat harvoin hengenvaarallisia, mutta käyttäjän näkökulmasta usein sietämättömän epämiellyttäviä. Amfetamiinin vieroitustilaan liittyvä vakavin riski on lamaannukseen ja masennukseen liittyvä itsemurhahakuisuus.

Suonitulehduksista hepatiitteihin ja HIViin

Kroonisten virustautien ja seksitautien ohella epähygieeninen ruiskujen käyttö päästävät erilaisia mikrobipatogeenejä käyttäjän elimistöön. Seurauksena on toistuvia ihotulehduksia, suonitulehduksia, endokradiitteja ja muita vakavia infektioita, jotka usein vaativat tehohoitoa. Kun säännöllisesti aineita käyttävissä syntyy ryhmiä, lisääntyy myös riski B- ja C-hepatiittien ja seksitautien leviämisestä ryhmien ulkopuolelle. Tuoreet HIV-tartunnat myös suomalaisissa iv-käyttäjien ryhmissä ovat ensimmäinen merkki siitä, että pelot ovat muuttumassa todellisuudeksi.

Hannu Alho, KTL
(09) 133 3339, hannu.alho@ktl.fi

Antti Holopainen, Järvenpään Sosiaalisairaala