Tartuntatautitilanne Suomessa
Raportoidut mikrobilöydökset

Kesä on selvästi muuttunut kirpeäksi, kirjavankauniiksi syksyksi. Syksyn tulon voi nähdä myös tartuntatautirekisterin luvuissa. Kesän satoa korjataan vielä hetki suolisto- ja sukupuolitautipatogeenien osalta ja syksyn nousijat kuten Pogostan tauti ja jänisrutto ovat tulleet lukuihin mukaan.

Syksyn saapuminen ei kuitenkaan ole pienentänyt ruokaperäisten epidemioiden lukumäärää. Epäilyilmoituksia tulee tasaisesti ja kunnissa tehdään eri laajuisia selvitystöitä paikallisesti ja tarvittaessa infektioepidemiologisen osaston avustuksella. Ruokamyrkytysten selvitystyössä infektioepidemiologisen yksikön rooli näyttääkin muuttuvan entistä enemmän kenttäepidemiologiseen suuntaan.

Haukiputaalla miehemme etsivät kumisaappaisiin sonnustautuneina mahdollisia johtolankoja epidemian alkulähteistä. Syyskuun alussa sekajoukkueemme matkusti Pirkanmaalle Yersinia pseudotuberculosa -kouluepidemiaa tutkailemaan (sivu 8).

Kenttä toimii koko ajan: elo-syyskuun vaihteessa Raumalla todettiin kouluepidemia, jossa 48 oppilasta eri luokka-asteilta sekä joitakin opettajia sairastui ripulitautiin. Aiheuttajaksi todettiin varhaisessa vaiheessa Salmonella Typhimurium var Copenhagen FT1. Paikallinen ruokamyrkytysten selvitystyöryhmä järjesti ripeästi näytteiden oton kaikilta oireisilta koulussa sekä koulun keittiöhenkilökunnalta. Keittiöhenkilökuntaan kuuluvista löytyi kolme oireetonta viljelypositiivista. Koulun keittiö toimii jakelukeittiönä. Se on tiloiltaan uusi eikä ruuan säilytykseen tai käsittelyyn todettu liittyvän puutteita. Torjuntatoimet koulussa aloitettiin oireisten tai viljelypositiivisten sairaslomina, yhteisten leirikoulujen perumisena, saniteettitilojen tehostettuna siivouksena ja vanhemmille tiedottamisena. Kaikki oireettomat koulun työntekijät (opettajat, siivoushenkilökunta) tutkittiin, mutta heidän joukossaan ei ollut yhtään viljelypositiivista. Epidemia rajoittui selvästi aikaan 18.8.-2.9.1998, jolloin kyseinen salmonella eristettiin kouluun liittyen 32:lta henkilöltä. Epidemian yhteydessä paikallinen selvitystyöryhmä teki kaikille esikoululaisille, koululaisille, opettajille ja muulle henkilökunnalle kyselyn. Tulokset analysoidaan myös paikallisesti; niiden käsittely on vielä kesken.

Kentälle tarvitaan osaavaa väkeä lisää

Kaikki edellä mainitut ruoka- tai vesiperäiset epidemiat osoittavat, että kentällä tarvitaan kipeästi innostuneita ja osaavia henkilöitä paikalliseen selvitystyöryhmään. Koulutustarve ja myös -halukkuus on ilmeinen, sillä lokakuussa yhteistyössä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) ja Elintarvikeviraston (EV) kanssa järjestettävälle selvitystyön peruskurssille oli ilmoittautuneita moninkertaisesti se, mitä tilojen

toisen palstan alkuun

puolesta voidaan kerralla kurssittaa. Tiedon lisäksi epidemian selvitystyö vaatii mahdollisuuksia irrottaa henkilöitä lyhyeksi aikaa omista rutiinitöistään pelkästään epidemiaselvitykseen; tarvitaan siis myös taloudellista resurssointia.

Tippuri lisääntyi taas

Sukupuolitautipatogeenit jäävät välillä vähälle huomiolle ja juuri silloin ne iskevät! Tilastoista voi todeta sukupuoliteitse leviävän klamydian pikkuhiljaa lisääntyneen niin, että kuukausittainen tapausmäärä on 800-1 000. Tällä hetkellä kertymä on 545 (9%) tapausta viimevuotista enemmän. Varsinainen nousija on kuitenkin harvalukuinen Neisseria gonorrhoeae. Tämän vuoden kertymä on 30 prosenttia viimevuotista suurempi. Taudin ilmaantuvuus on itärajan tuntumassa suurinta. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri johtaa (7,3 tapausta/100 000 asukasta) ja seuraavina tulevat Helsingin (6,7) ja Etelä-Karjalan (6,1) sairaanhoitopiirit. Puhelinsoitot muutamaan Itä-Suomen terveyskeskukseen paljastivat, että monessa terveyskeskuksessa tippurin harvinaistuttua ei enää oteta näytettä, jos potilaalla epäillään klamydiainfektiota.

Elokuun aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin kolme Haemophilus influenzae b:n aiheuttamaa infektiota. Yksi näistä oli pieni lapsi, joka sairastui Suomessa lomaillessaan bakteerimeningiittiin, jossa bakteeri eristettiin myös verestä. Lapsi asuu vakituisesti ulkomailla, eikä häntä ole rokotettu (Hib ei kuulu kyseisen maan rokotusohjelmaan). Valitettavan usein näiden melko harvinaisten myös lääkärin ilmoitettavien tautien kohdalla käy niin, että lääkärin ilmoitusta joudutaan kyselemään infektioepidemiologian osastolta. Lääkärin ilmoitus on merkityksellinen, sillä sen avulla kerätään epidemiologisesti merkittävää kliinistä tietoa, jota myös useimpien bakteerien kohdalla raportoidaan kansainvälisesti.

Pogostan tautia ja myyräkuumetta

Myyräkuumetapaukset lisääntyvät odotetusti; elokuussa tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 20 tapausta. Näistä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä oli seitsemän, Pirkanmaan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä molemmissa viisi.

Pogostan taudin ilmoituksia tuli rekisteriin heinäkuussa yksi ja elokuussa 25. Tapaukset ovat hajallaan eri puolilla Suomea, kuitenkin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella kuusi. Akuuttia Pogostan tautia tavataankin juuri elo-syyskuussa. Sindbis-virus tarttuu hyttysen välityksellä. Viikon itämisajan jälkeen puhkeaa akuutti tauti, jossa oireina voi olla "flunssaa", kuumetta, papulaista ihottumaa ja nivelkipuja. Joskus nivelkivut pitkittyvät ja tuovat potilaan lääkärin vastaanotolle vasta kuukausien kuluttua.

Maarit Kokki, KTL
(09) 4744 8690, maarit.kokki@ktl.fi